Sosiaali- ja terveysalan organisaatioissa ajankohtainen suomalaisen työelämän kehittämisen alue on johtamisen kehittäminen (Suonsivu 2014). Viime vuosina valmentava johtaminen ja itseohjautuvuus ovat olleet johtamisen ja organisaatioiden kehittämisen puhutuimpia aiheita (Koivisto ym. 2023). Työterveyslaitoksen vuonna 2020 käynnistetyn Hyvä veto -hankkeen tarkoituksena oli turvata iäkkäiden palveluiden henkilöstön veto- ja pitovoimaa. Hankkeessa kehitettiin hyviä käytäntöjä yhteistyössä sosiaali- ja terveysalan organisaatioiden kanssa ja yhtenä kehittämisen kohteena oli valmentava johtaminen. (TTL 2020.)
Valmentava johtaminen on yksilöllisyyden huomioiva kehittämisen työkalu, käytännönläheinen prosessi, joka edellyttää henkilökohtaista vuorovaikutussuhdetta (Tanskanen ym. 2019; Ali ym. 2021). Valmentava johtaja pyrkii luomaan kulttuuria, jossa jokaisella on tilaa johtaa omaa työtään, herättäen vastuuta ja johtajuutta (Soback 2021). Valmentavalla johtamisella on vaikuttavuutta ja se nähdään tulevaisuuden työpaikkojen johtamisen menetelmänä (McCarthy & Milner 2013). Valmentavasta johtamisesta onkin tullut globaali trendi (Suonsivu 2014; Ali ym. 2021).
Valmentavan johtamisen onnistuminen haastaa koko organisaation
Organisaatiossa valmentavan johtamisen rakentumista edistää yhtenäinen toimintastrategia, jossa vallitsee luottamuksellinen ja avoin keskustelukulttuuri (Kytö 2020). Valmentavan johtamisen toimintaympäristössä jokainen työntekijä on valmennettava (Uutela 2019). Esihenkilöiden kouluttaminen valmentaviksi johtajiksi luo tärkeän perustan valmentavan johtamiskulttuurin rakentumiseen (McCarthy & Milner 2013; Kytö 2020). Valmentavasta johtamisesta tarvitaan lisää tietoa aina johtotasolta työntekijätasolle asti, jotta ymmärrys valmentavasta johtamisesta lisääntyisi koko organisaatiossa (Uutela 2019).
Ketomaan ja Touran (2023) opinnäytetyö toteutettiin Työterveyslaitoksen Hyvä veto -hankkeen ja sote-organisaation kanssa yhteistyössä. Opinnäytetyössä selvitettiin sote-organisaation kotihoidon valmentavan johtamisen nykytilaa, sen vaikutuksia ja kehittämistarpeita henkilöstön työhyvinvoinnin tukemiseksi analysoimalla hankkeen työpaja-aineistoa ja haastattelemalla kotihoidon henkilöstöä.
Valmentavalla johtamisella havaittiin olevan myönteisiä vaikutuksia työhyvinvoinnin kokemiseen. Kotihoidon esihenkilöillä oli käytössään monipuolisesti valmentavan johtamisen menetelmiä. Henkilöstölle valmentava johtaminen käsitteenä oli lähtökohtaisesti vieras. Valmentavan johtamisen toteuttaminen parhaalla mahdollisella tavalla edellyttäisi menetelmän kouluttamista ja juurruttamista sote-organisaation kaikille tasoille. Tämä lisäisi henkilöstön ymmärrystä ja sitoutumista valmentavaan johtamiseen ja valmennettavana olemiseen. Valmentavan johtamisen onnistuminen edellyttää uudistuvaa ja positiivista johtajuutta jokaisella organisaation tasolla (McCarthy & Milner 2013; Kytö 2020).
Kirjoittajat
Tuija Ketomaa valmistuu sosionomiksi (YAMK) ja Tanja Toura sairaanhoitajaksi (YAMK) LAB-ammattikorkeakoulun Integroitujen hyvinvointipalvelujen kehittäjä ja johtaja -koulutusohjelmasta.
Minna-Maria Behm (TtT) työskentelee lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointi-yksikössä.
Lähteet
Ali, M., Islam, T., Ali, F.H., Raza, B. & Kabir, G. 2021. Enhancing nurses well-being through managerial coaching: a mediating model. International Journal of Human Rights in Healthcare 2021 (4): 143-157. Viitattu 17.4.2023. Saatavissa https://doi-org.ezproxy.saimia.fi/10.1108/IJHRH-10-2020-0088
Ketomaa, T. & Toura, T. 2023. Valmentavan johtamisen nykytila ja sen kehittäminen kotihoidon henkilöstön työhyvinvoinnin tukemiseksi. Opinnäytetyö (YAMK). LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 19.4.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304185537
Koivisto, T., Sinervo, T. & Laitinen, J. 2023. Hyvä veto! Henkilöstön saatavuuden ja alan vetovoimaisuuden turvaaminen iäkkäiden palveluissa. Hyvä veto -hanke. Työterveyslaitos. Viitattu 17.4.2023 Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-391-075-1
Kytö, M. 2020. Reilu asenne, oppimisen ilo ja tekemisen rohkeus. Esihenkilö valmentavana johtajana. Vaasan yliopisto. Pro gradu -tutkielma. Vaasan yliopisto. Viitattu 17.4.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020042622462
McCarthy, G. & Milner, J. 2013. Managerial coaching: challenges, opportunities and training. The Journal of Management Development 32 (7): 768-779. Viitattu 17.4.2023. Saatavissa https://doi-org.ezproxy.saimia.fi/10.1108/JMD-11-2011-0113
PaliGraficas. 2019. Ordóñez, A. Ihmiset, joukkue, toimisto, liiketoimintaa, job. Pixabay. Viitattu 17.4.2023. Saatavissa https://pixabay.com/fi/vectors/ihmiset-joukkue-toimisto-4386248/
Soback, D. 2021. Valmentava johtajuus. Opas voiman, viisauden ja myötätunnon herättämiseen. Tallinna: Basam Books Oy.
Suonsivu, K. 2014. Valmentava johtaminen henkilöstöjohtamisen muotona. Kunnallistieteellinen aikakauskirja 3/2014.
Tanskanen, J., Mäkelä, L. & Viitala, R. 2019. Linking managerial coaching and leader- member exchange on work engagement and performance. Journal of Happiness Studies 20 (4): 1217–1240. Viitattu 17.4.2023. Saatavissa https://doi.org/10.1007/s10902-018-9996-9
TTL. 2020. Henkilöstön saatavuuden ja alan vetovoimaisuuden turvaaminen iäkkäiden palveluissa (Hyvä Veto). Työterveyslaitos. Viitattu 17.4.2023. Saatavissa https://www.ttl.fi/tutkimus/hankkeet/henkiloston-saatavuuden-ja-alan-vetovoimaisuuden-turvaaminen-iakkaiden-palveluissa-hyva-veto
Uutela, U. 2019. Valmentava esimiestyö työhyvinvointia ja työssä oppimista tukemassa. Fenomenografinen tapaustutkimus esimiesten ja työntekijöiden käsityksistä. Väitöskirja. Lapin yliopisto. Viitattu 17.4.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-144-6
