Valmentavan johtamisen menetelmät lisäsivät työtyytyväisyyttä

Hoiva-alan pitovoiman haasteet ovat tiedossa laajasti ja ne näkyvät erityisesti nuorten hoitajien keskuudessa. (Helander 2018, 180.) Valmentavan johtamisen menetelmillä on havaittu olevan positiivinen vaikutus työtyytyväisyyteen. Nykyajan johtaminen onkin kehittymässä monissa työyhteisöissä kohti valmentavaa johtamista. Valmentavat menetelmät ovat edistäneet itseohjautuvuutta ja myös viihtyminen työssä on lisääntynyt. (Helander 2018, 64.) Organisaation valmentava johtamiskulttuuri syntyy laadukkaasta lähiesihenkilöiden johtamisesta ja ylemmän johdon tuesta esihenkilöille (Ristikangas & Ristikangas 2017, 269–270). Valmentava johtaminen on osallistavaa ja tavoitteellista (Ristikangas & Grünbaum 2014, 68).

Lisää veto- ja pitovoimaa hoiva-alalle

Työterveyslaitos koordinoi Hyvä veto -hanketta, jonka tarkoituksena on lisätä alan veto- ja pitovoimaa. Yhtenä kehittämisen osa-alueena on vanhuspalveluiden esihenkilöiden valmentavan johtamisen osaaminen. (TTL 2020.)

Kuva 1. Valmentavaa johtamista kehitettiin työpajatoiminnan avulla. (mohamed_hassan 2018)

Luukas (2022) toteutti opinnäytetyön hankeyhteistyössä Työterveyslaitoksen ja sote-organisaation kanssa. Opinnäytetyössä selvitettiin esihenkilöiden kokemuksia työpajatoiminnan vaikutuksista valmentavan johtamisen kehittämisessä vanhusten palveluiden yksiköissä. Kiinnostuksen kohteina olivat, miten kehittäminen on vaikuttanut työyksiköissä ja mitä asioita voisi kehittää niin, että veto- ja pitovoima lisääntyisi.

Hyvä veto -hankkeen alussa Työterveyslaitos oli tehnyt alkuhaastatteluja, minkä jälkeen esihenkilöt osallistuivat työpajatoimintaan. Työpajoissa esihenkilöt arvioivat johtamisen toimintamallejaan ja tuottivat kehittämisideoita. Esihenkilöt saivat tukea ylemmältä johdolta ideoiden arviointiin ja käytäntöön viemiseen. Tämän jälkeen arvioitiin, millaisia vaikutuksia kokeilluilla malleilla ja ideoilla oli ollut työyhteisöissä. Tulosten mukaan esihenkilöt kokivat työnhallintansa parantuneen. Työntekijöiden aloitteellisuuden koettiin lisääntyneen mentoroinnin ja kehittämiseen osallistumisen myötä. Työntekijät olivat ilmaisseet vastuunottamisen tuntuvan mielekkäältä. Nämä tulokset ovat samansuuntaisia aiemmin julkaistujen tutkimusten kanssa. (Luukas 2022.)

Yhteinen päämäärä ja menetelmät

Valmentavaa johtamista voidaan kuvata esihenkilöiden yhteistyönä, jossa on yhteinen päämäärä ja menetelmät tavoitteiden saavuttamiseksi. Keskinäisellä sparraamisella on mahdollista tukea työssä jaksamista. (Ristikangas & Grünbaum 2014, 23.) Työhyvinvoinnin kannalta työntekijöille keskeisiä tekijöitä ovat selkeä työnkuva, oman työn hallinta ja mielekkyys. Selkeä työnkuva ja työyhteisön tavoitteet edistävät työskentelyä kohti asetettuja tavoitteita. (Ristikangas & Grünbaum 2014, 70–77; Uutela 2019, 141–142.)

Valmentavan johtamisen vaikutuksina on raportoitu työssä jaksamisen ja työtyytyväisyyden parantumista työntekijöiden tullessa kuulluksi ja päästessä vaikuttamaan työhönsä ja työyhteisöön (Helander 2018, 64).

Kirjoittajat

Kati Luukas valmistuu sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutuksesta sairaanhoitajaksi (YAMK) LAB-ammattikorkeakoulusta.

Minna-Maria Behm (TtT) toimii asiantuntijana Hyvä veto -hankkeessa ja lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointi-yksikössä.

Lähteet

Helander, M., Roos, M. & Suominen, T. 2019. Nuorten sairaanhoitajien näkemyksiä ammatista lähtemisestä. Hoitotiede 31 (3), 180–190. Viitattu 10.12.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:ELE-017418281

Luukas, K. 2022. Valmentavan johtamisen kehittäminen vanhustenpalveluiden yksiköissä. YAMK opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen. Viitattu 10.12.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120727030

mohamed_hassan. 2018. Mohamed, H. Tiimityö yhteistyötä aivoriihi liiketoimintaa. Pixabay. Viitattu 10.12.2022. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/tiimity%c3%b6-yhteisty%c3%b6t%c3%a4-aivoriihi-3213924/

Ristikangas, M-R, & Grünbaum, L. 2014. Valmentava esimies. Onnistumista palvelevat positiot. Helsinki: Talentum.

Ristikangas, M-R. & Ristikangas, V. 2017. Valmentava johtajuus. Helsinki: Alma Talent. 

TTL. 2020. Henkilöstön saatavuuden ja alan vetovoimaisuuden turvaaminen iäkkäiden palveluissa (Hyvä veto). Työterveyslaitos. Viitattu 10.12.2022. Saatavissa https://www.ttl.fi/tutkimus/hankkeet/henkiloston-saatavuuden-ja-alan-vetovoimaisuuden-turvaaminen-iakkaiden-palveluissa-hyva-veto

Uutela, U. 2019. Valmentava esimiestyö työhyvinvointia ja työssä oppimista tukemassa. Fenomenologinen tapaustutkimus esimiesten ja työntekijöiden käsityksistä. Väitöskirja. Lapin yliopisto. Viitattu 10.12.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-144-6