LAB-ammattikorkeakoulun ja Suomen viiden geopark-alueen yhteisessä Geopuistot kestävän matkailun vetovoimatekijöiksi -hankkeessa (LAB 2024a) on luotu geomatkailun valtakunnallinen kehittämissuunnitelma, jossa kootaan yhteen eri alueiden toimijoiden visiot ja hahmotetaan yhteiset visiot ja kehityskohteet. Työn tarkoituksena on pyrkiä vahvistamaan niiden yhteistä vetovoimaa ja auttaa vahvistamaan matkailusta kiinnostuneiden geopark-toimijoiden edellytyksiä luoda valtakunnallisesti ja kansainvälisesti vetovoimaisia kestävän matkailun palveluja.
Kehittämissuunnitelman laatiminen aloitettiin syksyllä 2023 LAB-ammattikorkeakoulun koordinoimana ja siihen ovat osallistuneet Kraatterijärvi Geoparkin, Lauhanvuori-Hämeenkangas Geoparkin, Rokua Geoparkin, Saimaa Geoparkin ja Salpausselkä Geoparkin ydintoimijat. Kommentoinnissa on ollut mukana myös keskeisten valtakunnallisten sidosryhmien, kuten Geologian tutkimuskeskuksen, Luonnonvarakeskuksen, Metsähallituksen ja Visit Finlandin edustajia.
Suomen geopark-alueiden visio vuoteen 2030
Suomen geopark-alueiden yhteiseksi visioksi on kehittämissuunnitelmassa nostettu pyrkimys nousta vuoteen 2030 mennessä kansainvälisesti ja valtakunnallisesti arvostetuiksi kestävän matkailun destinaatioiksi. Tätä tavoitetta kohden pyritään kulkien kolmea rinnakkaista kehittämispolkua, joista kullakin on oma tavoitteensa. Kehittämispoluista yksi liittyy tunnettuuden ja näkyvyyden parantamiseen, toinen palveluiden sisältöihin sekä laatuun ja kolmas yhteistyöverkostoihin (LAB 2024b).
Jokaiselle kehittämispolulle on luotu myös listaus keskeisistä toimenpiteistä, joiden kautta polun tavoitteeseen pyritään (Kuva 1). Toimenpiteissä on uusina avauksina nostettu muun muassa kaikkien UNESCO-kohteiden (mukaan lukien maailmanperintökohteet) yhteistyön kehittäminen, yhteisten kiertomatkojen lanseeraaminen, kansainvälisen matkanjärjestäjäyhteistyön käynnistäminen sekä myynnin ja markkinoinnin verkostojen kokoaminen Geoparks Finland -verkostolle.
![[Alt-teksti: järvimaiseman päälle liitetty kaavakuva vuoden 2023 visiosta. Kehityspolku 1 parantaa geoparkien tunnettuutta, polku 2 rikastuttaa geoparkien sisällöillä alueiden matkailua ja polku 3 on kansainvälinen verkosto, joka edistää geopark-alueille suuntautuvaa matkailua.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2024/08/704_2024_Valtakunnallisia-suuntaviivoja-geomatkailun-kehittamiseen-1024x549.jpg)
Suunnitelman jalkauttamisessa apuna kansainvälinen verkosto
Osalle toimenpiteissä on jo luotu pohjaa Geopuistot kestävän matkailun vetovoimatekijöiksi -hankkeessa muun muassa kehittämällä Suomen geoparkien yhteinen tarina, Geoparks Finland -tunnus ja landing page -sivusto sekä lisäämällä konseptin tunnettuutta ja verkoston yhteistä näkyvyyttä erilaisten tempausten avulla (Tommola 2023; Tommola 2024a; 2024b). Myös alueiden yhteistyö keskeisten valtakunnallisten sidosryhmien kanssa on jo hankkeen kautta saatu hyvälle alulle.
Matkailun sisältöjen kehittämisessä yhteisen vision saavuttamista helpottaa se, että monilla alueilla ollut jo aiemmin matkailun sisältöjen kehittämiseen liittyvää toimintaa, jossa esille nousseita yhteisiä teemoja on mahdollista jalostaa yhteistyöllä eteenpäin kansainvälisesti mielenkiintoisiksi sisällöiksi.
Suunnitelman jalkauttaminen ja toimenpidesuunnitelman tarkentaminen jää alueiden tehtäväksi hankkeen päättymisen jälkeen. Tässä työssä alueiden apuna toimii niiden suuri ja monialainen yhteistyöverkosto. Kansainvälisen matkailun kehittämisessä verkosto saa tukea UNESCOn konseptin tunnettuudesta ja siihen sisäänrakennetusta kestävyysajattelusta. UGG-kohteiden kansainvälinen verkosto- kattaa tällä hetkellä yhteensä 213 kohdetta, jotka sijaitsevat 48 eri maassa (UNESCO 2024). Verkoston sisällä hyvien käytänteiden jako ja yhteiskehittäminen on yleistä, ja myös Suomen toimijat tulevat saamaan tästä aiempaa suuremman hyödyn. Nyt viisi aluetta on saavuttanut vakiintuneen UNESCO-toimijan aseman, ja alueilla on yhteinen visio ja toimintasuunnitelma.
Kirjoittaja
Päivi Tommola toimii LAB-ammattikorkeakoulussa Geopuistot kestävän matkailun vetovoimatekijöiksi -hankkeen projektipäällikkönä.
Lähteet
Geoparks Finland. 2024. Suomen geopark-alueet. Geopuistot kestävän matkailun vetovoimatekijöiksi -hanke. Viitattu 29.8.2024. Saatavissa https://geoparksfinland.fi/
LAB. 2024a. Geopuistot kestävän matkailun vetovoimatekijöiksi -hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 29.8.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/geopuistot-kestavan-matkailun-vetovoimatekijoiksi
LAB. 2024b. Geomatkailun valtakunnallinen kehittämissuunnitelma. Geopuistot kestävän matkailun vetovoimatekijöiksi -hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 29.8.2024. Saatavissa https://lab.fi/sites/default/files/2024-08/Geomatkailun%20vltk%20kehittamissuunnitelma%20DIAT%20valmis%20290824.pdf
Tommola, P. 2023. Suomen UNESCO Global Geopark -alueet kehittävät yhteismarkkinointiaan. LAB Focus. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 29.8.2024. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/suomen-unesco-global-geopark-alueet-kehittavat-yhteismarkkinointiaan/
Tommola, P. 2024a. Suomen geopark-alueet Tampereen K50-messuilla. LAB Focus. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 29.8.2024. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/suomen-geopark-alueet-tampereen-k50-messuilla/
Tommola, P. 2024b. Geoparkien luontoaktiviteetit kiinnostivat Erämessuilla. LAB Focus. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 29.8.2024. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/geoparkien-luontoaktiviteetit-kiinnostivat-eramessuilla/
UNESCO. 2024. UNESCO Global Geoparks. Viitattu 29.8.2024. Saatavissa https://www.unesco.org/en/iggp/geoparks/about
