Valtion perintöasioiden ratkaisut kokonaan valtiokonttorille

Kuninkaalla oli oikeus aikoinaan saada perintö, mikäli perittävällä ei kuollessaan ollut perillisiä. Tämän modernina vastineena voitaneen pitää ajatusta siitä, että valtiolla on oikeus perillisittä kuolleen perintöön (Kangas 2023).

Valtionvarainministeriö on vuodesta 2016 lähtien tehnyt useampia esityksiä, joilla on ollut pyrkimyksenä muuttaa valtionperintöihin liittyvää sääntelyä. Voimassa olevan säädöksen mukaan perintö menee valtiolle, jos perillistä ei ole (PK 5.2.1965/40).

Perillisettä kuolleiden jäämistöasioita on hoitanut nykyisen käytännön mukaan tietyin rajoituksin valtiokonttori, joka on antanut jollekin sopimuspesänhoitajalle valtakirjan pesän selvittämistä varten (Kangas 2023). 

Valtio ei kuitenkaan jää läheskään kaikissa tapauksissa jäämistön lopulliseksi omistajaksi (PK 5:2,1). Valtio voi luovuttaa saamansa jäämistön sille hyvinvointialueen kunnalle, jossa perittävä viimeksi asui. On myös mahdollista, että valtion saama perintö luovutetaan perittävän sukulaiselle tai läheiselle, mikäli se katsotaan kohtuulliseksi (Kangas 2023).

Perintökaaren 5 luvun 2 §:n 4 momentin (26.3.1993/282) mukaan päätöksen valtion saaman omaisuuden antamisesta tekee valtiokonttorin puolesta valtioneuvosto, jos jäämistön perunkirjoitusarvo tai 3 momentissa tarkoitetun omaisuuden arvo on asetuksella säädettävää määrää suurempi. Valtion perintönä saaman omaisuutta koskevan asetuksen (1257/2007) 2 §:n mukaan päätöksen omaisuuden luovuttamisesta tekee valtioneuvosto, mikäli omaisuuden arvo ylittää 750 000 euroa. 

Perintökaaren 5 luvun 2 §:n 4 momentin sääntely, tarkoittaa sitä, että yli 750 000 euron valtionperintöasiat siirretään valtionneuvoston ratkaistavaksi. Hallituksen esityksen (HE 181/2024 vp) mukaan järjestely ei ole nykypäivänä enää asianmukainen. Hallituksen esityksessä viitataan siihen, että valtionperintöasiat ovat luonteeltaan tavallisia hallintoasioita, eikä niiden käsittelyä valtioneuvoston istunnoissa voida pitää tarkoituksen mukaisena (HE 181/2024 vp).

Valtionperinnöt asianajotoimistojen tehtävissä

Hallituksen esityksen (HE 181/2024 vp) mukaan valtioneuvoston toimivaltuudet valtionperintöasioissa siirretään kokonaisuudessaan valtiokonttorille. Samassa yhteydessä muutetaan perintökaaren voimaanpanosta annetun lain (41/1965) 6 §:n 2 momenttia siten, jos perintö halutaan luovuttaa perittävän läheiselle tai kunnalle, niin siitä tulee tehdä hakemus valtiokonttorille vuoden kuluttua siitä, kun perittävä on kuollut. Myöhemminkin tehty hakemus voidaan huomioida, jos valtiokonttori ei ole ehtinyt tehdä päätöstä omaisuuden edelleen luovuttamisesta tai sen jättämisestä valtion haltuun.

LAB-ammattikorkeakoulun perhe- ja perintöoikeuden kurssilla opiskellaan muun muassa perintökaaren keskeiset asiat. Osana opintoja käydään läpi myös valtionperintöihin liittyvät asiat, koska monet valmistuneet opiskelijat sijoittuvat asianajotoimistoihin, jotka hoitavat valtionperintöjen selvittämistä.

Lähteet

Hallituksen esitys HE 181/2024 vp, Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Perintökaaren 5 luvun 2 §:n 4 momentin kumoamisesta ja perintökaaren voimaanpanosta annetun lain 6 §:n muuttamisesta. Viitattu 19.11.2024. Saatavissa https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_181+2024.aspx

Kangas, U. 2023. Perhe- ja jäämistöoikeuden perusteet. Helsinki: Alma Talent.

Laki perintökaaren voimaanpanosta 5.2.1965/41. Finlex. Viitattu 20.11.2024. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650041#P6

Perintökaari 5.2.1965/40. Finlex. Viitattu 19.11.2024. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040#L5P2

Schwoaze. 2018. Puu, luonto, maisema. Pixabay. Viitattu 19.11.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/puu-luonto-maisema-leuka-3077023/

Valtioneuvoston asetus valtion perintönä saaman omaisuuden luovuttamisesta 13.12.2007/1257. Finlex. Viitattu 19.11.2024. Saatavissa  https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20071257