Vapaaehtoistoiminta tutuksi sosionomiopiskelijoille

Suomalaiset ovat aktiivisia vapaaehtoistoimintaan osallistujia, ja lähes puolet kansalaisista on osallistunut vapaaehtoistoimintaan viimeisen kuluvan vuoden aikana. Eniten vapaaehtoistoimintaa tehdään seniorien ja ikäihmisten parissa, mutta lähes yhtä paljon myös lasten ja nuorten, liikunnan ja urheilun sekä oman asuinalueen hyväksi. (Turja 2024.) Vapaaehtoiset toimivat lukuisissa järjestöissä suorittaen erilaisia tehtäviä niin vapaaehtoisen omista tiedoista, taidoista ja organisaation tarkoituksesta riippuen.

Vapaaehtoistoimintaa koskevissa määritelmissä korostetaan, että vapaaehtoistyötä tehdään tavallisen ihmisen tiedoin ja taidoin, omaa elämänkokemusta ja persoonaa hyödyntäen. (ks. esim. Bussell & Forbes 2002.) Sosiaali- ja terveysalan järjestöillä on myös ollut merkittävä rooli suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kehittymisessä. Sen lisäksi, että niissä tehdään ja organisoidaan vapaaehtoistoimintaa aktiivisesti, ne toimivat osaltaan asiantuntijajärjestöinä sekä erityisryhmien edunvalvonnan ja vertaistuen mahdollistajana. (Peltosalmi ym. 2024.)

Opintokäynti vapaaehtoistoiminnan verkostoon

Elokuussa Lahden kampuksella sosionomiopintonsa aloittanut ryhmä jalkautui kumppanuustalo Fellmanniaan tutustumaan vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksiin sekä verkostoon, joka kokoaa alueellisesti yhteen vapaaehtoistoimintaa organisoivat ja vapaaehtoisvoimin toimivat tahot (Päijät-Hämeen vapaaehtoistoiminnan verkosto 2024).  Opintokäynnin tavoitteena oli tutustuttaa opiskelijat alueella toimiviin vapaaehtoistoiminnan järjestöihin ja herättää mielenkiinto aiheeseen sekä innostaa opiskelijoita hakeutumaan vapaaehtoistoiminnan pariin. Päijät-Hämeen vapaaehtoistoiminnan verkoston koordinaattori esitteli aluksi Fellmanniassa järjestettävää toimintaa ja tiloja, joista opiskelijat voivat hyödyntää esimerkiksi yhteisötilaa järjestäessään omia, ryhmämuotoisia tapaamisia.

Yhteisessä info-osuudessa vapaaehtoistoiminnasta kuultiin yleisesti, mitä on vapaaehtoistoiminta ja erilaisista mahdollisuuksista Päijät-Hämeessä. Vapaaehtoistoiminnan muotoja on monipuolisesti niin ystävä- ja tukihenkilötoiminnassa, erilaisissa keräyksissä, talkoissa ja muissa kertaluontoisissa tehtävissä kuin järjestötoiminnassa ja siihen kuuluvissa luottamustehtävissä (Lappalainen 2024). Mielenkiintoiset käytännön esimerkit toivat mukavaa konkretiaa esittelyyn.

Vapaaehtoistoiminnan merkityksellisyys ja hyödyt

Yhteisen info-osuuden jälkeen jakaannuttiin kolmeen pienryhmään työskentelemään toiminnallisesta, ja opiskelijat pääsivät pohtimaan omia vahvuuksiaan sekä osaamistaan, jota voisi käyttää ja josta voisi olla hyötyä vapaaehtoistoiminnassa.  Lisäksi yhteisen pohdinnan aiheena oli, miten vapaaehtoistoiminta lisää sekä tekijän että vapaaehtoistoiminnan kokijan hyvinvointia, ja mitä hyötyä siitä on konkreettisesti. Tärkeänä näkökulmana keskusteluun nostettiin yhteiskunnallinen näkökulma vapaaehtoistoiminnan hyödyistä, mikä on erityisen tärkeää ennakoitujen muutosten vuoksi. Organisoitua vapaaehtoistoimintaa määrittelevät rahoitusohjelmat ja tällä hetkellä järjestöt ennakoivat voimakkaita muutoksia toimintaa tulevina vuosina koskien järjestöjen valtionavustusten leikkauksia (Peltosalmi ym. 2024). Opintokäynnin lopuksi opiskelijat pääsivät esittelypisteille tutustumaan ja verkostoitumaan tilaisuudessa mukana olleiden vapaaehtoistoiminnan eri tahojen kanssa.

Opintokäynnin tavoitteena oli tehdä myös näkyväksi, miten järjestöissä toimimista ja vapaaehtoistoiminnan kokemuksia voidaan hyödyntää ammatillisen osaamisen vahvistajana sosionomiopinnoissa. Kolmas sektori toimintaympäristönä on tärkeä sosionomien ammatillisen kasvun tukia, mutta samalla opiskelijoilla on mahdollisuus harjaannuttaa sosiaalialalla tarvittavia asiakastyön taitoja erilaisissa vapaaehtoistoiminnan tehtävissä (Backman 2015). Opiskelijan oma aktiivisuus tuottaa lisäksi omia, opintojen aikana ja valmistumisen jälkeen hyödynnettäviä työelämäverkostoja.

Lähteet

Backman, A. 2015. Kolmannen sektorin toimintakentät sosionomien amk ammatillisen kasvun oppimisympäristöinä. Sosiaalipedagoginen työote tarkastelussa. Esitys Sosiaalipedagogiikan päivillä 4.9.2015. Viitattu 22.11.2024. Saatavissa https://www.sosiaalipedagogiikka.fi/wp-content/uploads/2015/04/SPP2015_Backman-ID-5089.pdf

Bussell, H. & Forbes, D. 2002. Understanding the volunteer market: The what, where, who and why of volunteering. International Journal of Nonprofit and Voluntary Sector Marketing 2002. Volume 7 Num 3, 244–257. Viitattu 22.11.2024. Saatavissa https://onlinelibrary.wiley.com/doi/pdf/10.1002/nvsm.183 

cottonbro studio. 2021. Food and drinks inside the carton box. Pexels. Viitattu 22.11.2024. Saatavissa https://www.pexels.com/photo/food-and-drinks-inside-the-carton-box-6590920/

Lappalainen, A. 2024. Mitä on vapaaehtoistoiminta ja mitä se meille antaa? Luento kumppanuustalo Fellmanniassa. 15.11.2024.

Peltosalmi, J., Eronen. A., Londén, P. & Ruuskanen, P. 2024. Järjestöbarometri 2024. Ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry. Vitattu 22.11.2024. Saatavissa https://www.soste.fi/wp-content/uploads/2024/10/JB-2024_01102024-1.pdf

Päijät-Hämeen vapaaehtoistoiminnan verkosto. 2024. Tietoa, tukea ja yhteistyötä vapaaehtoistoimijoille! Viitattu 22.11.2024. Saatavissa https://phvapaaehtoistoiminta.fi/

Turja, T. 2024. Vapaaehtoistoimintaan osallistuminen Suomessa 2024 Tutkimusraportti Kansalaisareena. Taloustutkimus Oy. Viitattu 22.11.2024. Saatavissa https://kansalaisareena.fi/wp-content/uploads/2024/05/Vapaaehtoistoiminta_Suomessa_Raportti_2024.pdf