Kuinka usein pysähdytään todella ajattelemaan sitä, että varhaiset kokemukset vaikuttavat merkittävästi yksilöön myös aikuisiällä. Varhaisen vuorovaikutuksen ja kiintymyssuhteen merkitystä yksilön hyvinvoinnille tulisi korostaa ja siihen tulisi puuttua kaikissa terveyspalveluissa. Kokemusten mukaan varhaisesta vuorovaikutuksesta puhutaan ja siihen puututaan vasta, kun siinä on haasteita (Tuomisto ym. 2019).
Varhainen vuorovaikutus luo pohjan yksilön minäkuvan, itsetunnon sekä käytöksen kehitykselle (MLL 2021). Se on myös lapsen ja vanhemman välille syntyvän kiintymyssuhteen taustalla. Kiintymyssuhde vaikuttaa ajatus- ja käyttäytymismalleihin läpi ihmisen elämän (Sinkkonen 2018, 43–45). Varhainen vuorovaikutus mielletään yleensä vain lapsuusaikaan vaikuttavaksi tekijäksi, jonka takia sitä ei enää myöhemmällä iällä juuri huomioida.
Välttelevä kiintymyssuhdemalli
Kiintymyssuhdemalleja on neljä, joista yksi on turvallinen ja loput ovat eri tavoin turvattomia. Välttelevä kiintymyssuhde on suomalaisilla yleisin ja kiintymyssuhdemallin ylisukupolvisuus eli siirtyminen vanhemmalta lapselle on melkein enemmän sääntö kuin poikkeus. Välttelevässä kiintymyssuhteessa on tyypillistä tunneilmaisun köyhyys, jolloin lapsi myös oppii tukahduttamaan omat tunteensa. Aikuisena tällaiset henkilöt saattavat uupua helposti esimerkiksi työelämässä, sillä he pyrkivät jatkuvasti miellyttämään muita sekä ennakoimaan muiden tunnetiloja. (Sinkkonen 2018, 46–47.)
Kiintymyssuhteen merkitys myöhemmällä iällä
Epäsuotuisa varhainen vuorovaikutus ja kiintymyssuhde voivat lisätä mielenterveysongelmia, käytöshäiriöitä sekä keskittymisen ja tunteiden säätelyn haasteita. Myös addiktiot ovat yleisempiä turvattomassa kuin turvallisessa kiintymyssuhteessa eläneellä. (Ekokoski & Pollari 2024.) Lapsuusajan kokemuksia käsiteltäessä voidaan pohtia, mitkä asiat vaikuttavat siihen, että yksilön käytös tai tunnereaktiot ovat tietyntyyppisiä (Mieli 2023). Esimerkiksi työuupumuksesta kärsivien taustoja olisi hyvä selvittää kunnolla. Taustalla saattaa olla jo lapsuudessa omaksuttu tapa, joka on kulkenut mukana läpi elämän. Asian huomioon ottaminen voi edistää yksilön hyvinvointia, sekä tämän myötä lisätä koulussa ja opinnoissa pärjäämistä tai työssä jaksamista.
Koulu-, opiskelu- ja työterveyshuollon ammattilaisilla tulisikin olla enemmän tietoa kiintymyssuhteesta ja sen vaikutuksista pitkällä aikavälillä. Neuvolassa asian käsitteleminen on ennestään tutumpaa. Kokonaisuuden huomioiminen olisi myös taloudellisesti kannattavaa, kun syiden sijaan ei hoidettaisi seurauksia, kuten mielenterveys- ja päihdeongelmia. Lisäksi yksilön ongelmiin kokonaisvaltaisesti tarttuminen voi estää ongelmien ja käytöksen ylisukupolvistumista eli siirtymistä vanhemmalta hänen lapsilleen (Karakas & Sahin Dağli 2019). Yksilö voi tietyssä määrin muuttaa omia tapojaan ja käytöstään, kunhan hän ymmärtää, mistä käytös tai tunne johtuu. Tämä vaatii kuitenkin asian aktiivista käsittelyä ja usein myös ammattilaisen apua.
Kirjoittajat
Johanna Ekokoski ja Elina Pollari ovat LAB-ammattikorkeakoulusta keväällä 2024 valmistuvia terveydenhoitajaopiskelijoita.
Sanna Imeläinen toimii lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun terveydenhoitajakoulutuksessa.
Lähteet
Ekokoski, J. & Pollari, E. 2024. Varhaisen vuorovaikutuksen ja kiintymyssuhteiden vaikutukset lapsen ja nuoren psykososiaaliseen kehitykseen – Kuvaileva kirjallisuuskatsaus. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Sosiaali- ja terveysala. Lappeenranta. Viitattu 1.3.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403084032
Freestock.org. 2016. Tie-mies-rakkaus-ihmiset. Pexels. Viitattu 8.3.2024. Saatavissa https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/tie-mies-rakkaus-ihmiset-167300/
Karakas, NM. & Sahin Dağli, F. 2019. The importance of attachment in infant and influencing factors. Turk Pediatri Ars 2019; 5; 54 (2): 76–81. Viitattu 14.3.2024. Saatavissa https://turkarchpediatr.org/en/the-importance-of-attachment-in-infant-and-influenc-ing-factors-16182
Mieli. 2023. Psykoterapia. Viitattu 1.3.2024. Saatavissa https://mieli.fi/mielenterveys-koetuksella/miten-hakea-apua-mielenterveyden-ongelmiin/psykoterapia/
MLL. 2021. Lapsen ja vanhemman varhainen vuorovaikutus. Mannerheimin lastensuojeluliitto. Viitattu 24.2.2024. Saatavissa https://www.mll.fi/vanhemmille/tietoa-lapsiperheen-elamasta/vanhemmuus-ja-kasvatus/lapsen-ja-vanhemman-varhainen-vuorovaikutus/
Sinkkonen, J. 2018. Kiintymyssuhteet elämänkaaressa. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim. Tuomisto, A., Nummila, J. & Kummel, M. 2019. Katso, hymyile, kosketa – varhainen vuorovaikutus pähkinänkuoressa. Talk. Turun Ammattikorkeakoulu. Viitattu 24.2.2024. Saatavissa https://talk.turkuamk.fi/hyve/katso-hymyile-kosketa-varhainen-vuorovaikutus-pahkinankuoressa/
