Vauvaikäisen fyysisen aktiivisuuden suositukset

Suomessa on julkaistu paljon erilaisia liikuntasuosituksia eri kohderyhmille kuten lapset, työikäiset, ikääntyneet sekä raskaana olevat. Lasten liikuntasuositukset on rajattu yleensä leikki-ikäisiin tai kouluikäisiin, mutta entä vauvat? Alle 1-vuotiaiden kohdalla ei yleensä puhuta liikuntasuosituksista, koska vauvat eivät ensimmäisinä elinkuukausinaan varsinaisesti liiku aktiivisesti. Heidän kohdallaan terminä on käytetty fyysisen aktiivisuuden suositusta.

Maailman terveysjärjestö WHO on julkaissut fyysisen aktiivisuuden suositukset alle 1-vuotiaille, ja ne on käännetty usealle eri kielelle, muun muassa viroksi (World Health Organization 2022). Suomenkielistä julkaisua aiheesta ei ole.

Motorisen kehityksen viiveet kasvoivat räjähdysmäisesti 1990-luvun alussa, kun vatsalleen nukuttamisen sijaan tuli turvallisuussyistä suositus vauvan selälleen nukuttamisesta. Suuri osa alle 1-vuotiaiden lasten motorisista kehitysviivästymistä johtuu muun muassa siitä, että vauva ei viihdy vatsamakuulla ensimmäisinä elinkuukausinaan.  Tällöin korostuu huoltajien ohjauksen merkitys. WHO:n suosituksessa todetaan muun muassa, että kahden kuukauden ikäisen vauvan tulisi olla valveilla ollessaan vatsallaan yhteensä 30 minuuttia päivässä. Jos vauva ei viihdy vatsallaan, huoltajien ohjauksessa tulisi korostaa vatsalla olemisen tärkeyttä sekä ohjata keinoja siihen. Vauva voi olla vatsallaan muuallakin kuin lattialla, esimerkiksi sylissä. (Zachry & Kitzmann 2011, 101–102, Wittmeier & Mulder 2017,159.)

LAB-ammattikorkeakoulun ja Oulun ammattikorkeakoulun yhteisessä ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä selvitettiin alle 1-vuotiaan fyysisen aktiivisuuden suosituksen tila Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soiten neuvolapalveluissa. Tavoitteena oli edistää suosituksen käyttöönottoa Soitessa. (Raappana & Sipilä 2024.)

Jakelukanavat ja tiedon oikea-aikaisuus tärkeitä

Raappanan ja Sipilän (2024) tutkimuksen mukaan valtaosa vastaajista ei ole ollut tietoinen suosituksen sisällöstä ennen kyselyä. Vastausten perusteella todettiin, että suosituksen käyttöönotto olisi tarpeellista Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soitessa. Lisäksi se selkeyttäisi huoltajien ohjausta, sillä tällä hetkellä suosituksen sisältämää tietoa jaetaan hajanaisesti.   

Tehokkaimmiksi keinoiksi suosituksen levittämiseen ehdotettiin tiedon jakamista neuvoloissa sekä sosiaalisessa mediassa. Saavutettavuuden kannalta useampi jakelukanava olisi tarpeen ja tietoa pitäisi jakaa asiakkaan omalla äidinkielellä. Myös tiedon jakamisen oikea-aikaisuus korostuu, sillä asiakastyössä kuulee usein vanhempien toteavan ”jos olisimme tienneet, olisimme toimineet toisin”. Vastausten pohjalta tuotettiin alle 1-vuotiaan fyysisen aktiivisuuden suositukset Soiten neuvoloiden käyttöön tiedonjakamisen tueksi. (Raappana & Sipilä 2024.) Tulevaisuudessa olisi syytä selvittää, mikä on suosituksen tila valtakunnallisesti, ja tutkia huoltajien mietteitä suosituksen tarpeellisuudesta. (Hewitt, Stanley & Okely 2017. 305–306.)

Lähteet 

Hewitt, L., Kerr, E., Stanley, R.M & Okely, A.D. 2020. Tummy Time and Infant Health Outcomes: A Systematic Review. Pediatrics June 2020, 145 (6), 2019–2068. Viitattu 21.10.2024. Saatavissa DOI: 10.1542/peds.2019-2168

Raappana, S. & Sipilä, A-L. 2024. Alle 1-vuotiaan fyysisen aktiivisuuden suositusten tila Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soitessa – Tutkimuksellinen kehittämistyö suositusten jalkauttamisen edistämiseksi. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, Lahti ja Oulun ammattikorkeakoulu, Oulu. Viitattu 22.10.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024061223008

Teemu R. 2018. Henkilö, ihminen, rakkaus, käsi. Pexels. Viitattu 21.10.2024. Saatavissa https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/henkilo-ihminen-rakkaus-kasi-1840315/

World Health Organization. 2022. Physical activity. How much of physical activity is recommended? Viitattu 2.10.2024. Saatavissa https://www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/physicalactivity 

Zachry, A.H. & Kitzmann, K.M. 2011. Caregiver Awareness of Prone Play Recommendations. American Journal of Occupational Therapy, January/February 2011, Vol. 65, 101‒105. Viitattu 11.10.2024. Saatavissa https://doi.org/10.5014/ajot.2011.09100