Verkkokauppa kasvaa - onko pienillä toimijoilla enää varaa lähteä mukaan?

Verkkokaupan jatkuvasta kasvusta on puhuttu jo vuosia, ja etenkin koronapandemian aikana verkossa tapahtuva kuluttajakaupankäynti on lisääntynyt entisestään (Vilkas 2021). Postin (2020) tekemän tutkimuksen mukaan jopa 60 prosenttia suomalaisista tekee hankintoja kuukausittain verkosta. Kuukausittain siis yli kolme miljoonaa suomalaista tekee verkkokauppaostoksia, ja vuositasolla tämä tarkoittaa noin 40 miljoonaa suomalaista verkkokauppa-asiakasta.

Vaikka ala on kasvanut viime aikoina ja alalla on paljon suuria toimijoita, uskallan silti väittää, että myös pienille toimijoille on vielä tilaa. Yksi uusien liiketoimintamallien suurimmista esteistä on niistä syntyvät kustannukset. Tässä blogitekstissäni pureudun verkkokaupan perustamisen kustannuksiin.

Kuva 1. Verkkokauppa on kasvanut runsaasti viime vuosina. (Geralt 2011)

Verkkokaupan perustamiseen on pääsääntöisesti kolme tapaa:

Ostettu ratkaisu

Mikäli verkkokaupasta ei ole aiempaa kokemusta, voi valmiin kaupan tilaaminen olla varmin, mutta monesti myös kallein vaihtoehto. Ammattitaitoisen verkkokaupan rakentajan avulla voi saada erittäinkin hyvän ja toimivan kaupan, mutta kuten tunnettua, laatu myös maksaa. Lisäksi on otettava huomioon kaupan ylläpidon vaatimat resurssit. Ostaako nämäkin palveluna vai tehdäkö itse? Valitettavasti verkkokauppa ei millään muotoa ole ”perusta ja unohda” -tyyppinen ratkaisu, vaan se vaatii jatkuvaa ylläpitoa ja päivittämistä. Valitettavasti valmiin ratkaisun ostamiseen on harvoin listahintoja, sillä kahta samanlaista verkkokauppaa ei ole olemassa. Siksi hankinnan hinta on suoraan riippuvainen toimituksen sisällöstä.

2. Valmis alusta

Varsin yleinen tapa on perustaa kauppa valmiin pohjan päälle. Tällöin yritys itse vastaa kaupan sisällöstä, mutta tekniset ratkaisut ja päivitykset tekee kolmas osapuoli. Monesti nämä valmiit alustat ovat myös varsin helppokäyttöisiä, ja palveluntarjoajalta saa tarvittaessa tukea ongelmiin. Valmiin alustan käyttäminen perustuu monesti kuukausimaksuun, joka vaihtelee toimijasta ja palvelun sisällöstä riippuen noin 0 – 150 € välillä. Esimerkkeinä valmiista alustoista voi mainita muun muassa suomalaiset MyCashflown ja Holvin.

3. Itse tehty

Verkkokaupan voi käytännössä rakentaa myös täysin omin voimin käyttämällä niin sanottuja avoimia verkkokauppapohjia. Näitä ovat esimerkiksi WooCommerce, Magento, Shopify ja PrestaShop. Tekemällä verkkokaupan täysin itse on perustamiskustannukset mahdollista pitää jopa täysin nollassa. Toisaalta tässä ratkaisussa tulee vastata domainin ja verkkosivun ylläpitomaksuista, mutta nämä ovat usein moninkertaisesti edullisemmat kuin edellisissä vaihtoehdoissa. Itse tehty on monesti pienelle toimijalle edullisin vaihtoehto, mutta vaatii myös ehdottomasti eniten perehtyneisyyttä niin teknisiin ratkaisuihin kuin tietoturvavaatimuksiinkin.

Perustipa verkkokaupan millä tahansa edellä mainituista vaihtoehdoista, tulee lisäksi tehdä sopimus maksuvälittäjän sekä kuljetuspalveluiden kanssa. Maksuvälittäjät veloittavat palveluistaan kuukausimaksujen ja/tai maksuprovisioiden muodossa. Kuljetuspalvelut taas useimmiten lähetysten määrän ja koon mukaan.

Koska vaihtoehtoja on monia, uskon että myös pienillä toimijoilla on hyvät mahdollisuudet kustannustehokkaaseen verkkokauppatoimintaan. Loppujen lopuksi asiakkaalle paljon tärkeämpi on positiivinen asiakaskokemus kuin se tapa, jolla verkkokauppa on perustettu.

Kirjoittaja

Sampo Kokkonen toimii markkinoinnin lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa sekä sivutoimisena verkkokauppiaana omassa yrityksessään.