Mikael Jungner on todennu, että kaikki mikä voidaan digitalisoida, digitalisoituu (Jungner 2015). Kuluttajan ja myyjän välinen vuorovaikutus ei tee tähän poikkeusta. Yritysten paine tarjota tuotteita ja palveluitaan sähköisiä kanavia pitkin kasvaa. Yrityksille osaamisen lisääminen on keskeisessä asemassa verkkokauppaa käyttöönotettaessa. (Liimatainen 2021, 49.)
Digitalisaation tuoma muutos
Ilmarinen ja Koskelan (2015, 22) mukaan digitalisoituminen muuttaa markkinoiden dynamiikkaa, ihmisten käyttäytymistä ja yritysten ydintoimintaa. Digitalisaatio mahdollistaa keskittymisen monipuolisempiin, vaativampiin ja enemmän arvoa tuottaviin toimintoihin. Digitalisaation käytön laajeneminen ja vaikutukset työhön vaativat uutta osaamista sekä valmiuksia työntekijöiltä (Häyrinen 2020, 87). Ilmeisin tapa liiketoiminnan uudistamiseksi digitalisaation keinoin on liiketoiminnan siirtäminen digitaalisiin kanaviin (Ilmarinen & Koskela 2015, 72).
Verkko-ostamisen kasvu ja ostokäyttäytymisen muutos
Verkko-ostamisen pääasiallinen hyöty kuluttajalle on sen kätevyys (Jones 214, 15). Postin (2020) tekemän tutkimuksen mukaan verkko-ostaminen on lisääntynyt Suomessa vuonna 2020. Lisäksi Covid-19 pandemia on omalta osaltaan lisännyt verkko-ostamista (Paytrail 2020). Paytrail (2020) arvioi Suomen verkkokaupan kokonaisliikevaihdon olleen 11,8 miljardia euroa vuonna 2020. Baltian maihin verrattuna verkko-ostamisen aktiivisuus Suomessa on huomattavasti vähäisempää (Posti 2020). Tämä viittaa siihen, ettei verkko-ostaminen ole saavuttanut vielä huippuaan Suomessa.
Ostokäyttäytymisen muutosta voidaan kuvata kuluttajatrendinä, jolle on ominaista tarttuva ryhmäkäyttäytyminen (Hiltunen 2017, 56). Tieto- ja viestintätekniikan käyttö on muuttanut ratkaisevasti tapaa, jolla ihmiset asioivat ympäröivän yhteiskunnan kanssa (Koiranen ym. 2017, 455). Kuluttajan rooli on muuttunut uusien alustojen myötä enemmän arvontuotantoon osallistuvaksi. Tämä on mullistanut liiketoiminnan, koska yritykset ovat pystyneet minimoimaan kustannuksiaan ja kehittämään uudenlaisia liiketoiminnan ja verkkopalvelun muotoja. (Koiranen ym. 2017, 459–460.)
Uusi osaaminen vastauksena
Liiketoimintaympäristön muutokseen voidaan vastata yritysten osaamista kasvattamalla. Yrittäjät toivovat esimerkiksi verkkokaupan hyödyntämistä liiketoiminnassaan, sillä he ymmärtävät saavansa verkkokaupasta kustannustehokkaan markkinointi- ja myyntikanavan tuotteidensa saattamiseen markkinoille ja uusien kohderyhmien tavoittamiseen. Yrittäjät kokevat kuitenkin, että heidän osaamisensa ei riitä, joten he tarvitsevat konkreettista ja laaja-alaista koulutusta verkkokaupasta. (Liimatainen 2021, 48–50.) Omaehtoinen aikuiskoulutus tai henkilöstökoulutus tarjoaa polkuja tällaisen osaamisen hankkimiseen ja tukee elinikäistä oppimista (Rinne ym. 2015, luku 4.2). Alueellisten koulutustoimijoiden tulisi tarjota koulutusta elinkeinoelämän tarpeisiin.
Kirjoittajat
Joonas Liimatainen työskentelee Koulutuskeskus Salpauksessa lehtorina yritys- ja työelämäpalveluissa ja on LAB-ammattikorkeakoulun tradenomi (YAMK) digitaaliset ratkaisut -koulutusohjelman opiskelija.
Sariseelia Sore työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa lehtorina ja koordinaattorina digitaaliset ratkaisut YAMK-koulutuksessa. Lisäksi hän toimii digiUP-projektissa LABin osatoteutuksen projektipäällikkönä.
Lähteet
Hiltunen, E. 2017. Mitä tulevaisuuden asiakas haluaa: Trendit ja ilmiöt. Jyväskylä: Docendo
Häyrinen, K. 2020. Digitalisaatio – mahdollisuus omalle osaamiselle, yrityksille ja palvelujen kehittämiselle. Finnish Journal of eHealth and eWelfare. Vol 12 (2), 87. [Viitattu 8.6.2021]. Saatavissa: DOI: 10.23996/fjhw.95626
llmarinen, V. & Koskela, K. 2015. Digitalisaatio Yritysjohdon käsikirja. Helsinki: Talentum.
Jones, G. 2014. Click.ology: what works in online shopping. London: Nicholas Brealey Publishing.
Jungner, M. 2015. Otetaan digiloikka! Suomi digikehityksen kärkeen. Elinkeinoelämän keskusliitto. [Viitattu 8.6.2021]. Saatavissa: https://ek.fi/wp-content/uploads/Otetaan_digiloikka_net.pdf
Koiranen, I., Räsänen, P. & Lindman, J. 2017. Uusi kuluttajakäyttäytyminen. Teoksessa Lehti, M. & Rossi, M. (toim.) Digitaalinen Suomi 2017. 2017. 1. painos. 451–467. Aalto Yliopisto. [Viitattu 8.6.2021]. Saatavissa: https://lut.primo.exlibrisgroup.com/permalink/358FIN_LUT/b5ag28/alma99144861006254
Liimatainen, J. 2021. Uuden koulutustuotteen kehittäminen ammatilliselle oppilaitokselle. YAMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu. [Viitattu 14.6.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021061115797
Paytrail. 2020. Verkkokauppa Suomessa 2020. [Viitattu 15.6.2021]. Saatavissa: https://www.paytrail.com/raportti/verkkokauppa-suomessa-2020
Posti. 2020. Suuri verkkokauppatutkimus 2020. [Viitattu 15.6.2021]. Saatavissa: https://www.posti.fi/fi/yrityksille/vinkit-ja-caset/verkkokauppa/suuri-verkkokauppatutkimus-2020
Rinne, R., Kivirauma, J. & Lehtinen, E. 2015. Johdatus kasvatustieteisiin. PS-kustannus. [Viitattu 8.6.2021]. Saatavissa: https://ellibslibrary.com/hamk/9789524517386
Linkit
LAB. 2021. Digitaalisen transformaation johtaminen. [Viitattu 8.6.2021]. Saatavissa: https://lab.fi/fi/projekti/digiUP
Kuvat
KUVA 1. StockSnap. 2017. Verkkokauppa Ostokset Luottokortti. Pixabay. [Viitattu 10.6.2021]. Saatavissa: https://pixabay.com/fi/photos/verkkokauppa-ostokset-luottokortti-2607114/
