Verkkoperehdytys auttaa opiskelijaa onnistumaan  

Verkkopainotteinen opiskelu tarjoaa vapautta, mutta vaatii myös paljon oma-aloitteisuutta. Kun suuri osa opinnoista tapahtuu etänä, opiskelijan on itse huolehdittava valmistautumisestaan lähipäiviin. (Tikka 2020, 18). Ensihoidon opiskelijoina huomasimme, että ensimmäiset lähipäivät kuluvat usein tutustuessa käytännön välineisiin aiheuttaen turhautumista ja hukkaan heitettyä aikaa simulaatioissa.  

Tämä herätti ajatuksen: miten lähipäiviin voisi valmistautua paremmin? Erilaiset digitaaliset opiskelumateriaalit voisivat tarjota opiskelijalle mahdollisuuden opetella välineitä, toimintatapoja ja toimintaympäristöjä etukäteen. Näin oppiminen ei ala vasta paikan päällä koululla, vaan jo kotona.  

Oppiminen muuttuu – ja opiskelumateriaalin on muututtava mukana 

Verkkopainotteisen opiskelun yleistyessä perinteiset oppimisen ja opettamisen keinot muuttuvat väistämättä.  Kun opiskelijoita ei aina tavata kasvokkain, on löydettävä uusia tapoja varmistaa, että kaikki saavat saman tiedollisen lähtötason oppimiseen. (Timonen & Ruokamo 2022). Hyvin suunniteltu digitaalinen opiskelumateriaali voi tarjota tähän ratkaisun. 

Laadukas digitaalinen materiaali auttaa opiskelijaa hahmottamaan kokonaisuuksia ja kertaamaan asioita omaan tahtiin. Opetushallituksen (2022) digitaalisen oppimateriaalin laatukriteerien mukaan hyvä materiaali on saavutettava, havainnollinen ja pedagogisesti perusteltu. Kun opiskelija voi palata sisältöihin ajasta ja paikasta riippumatta, oppiminen syvenee ja pitää motivaatiota yllä.  

Opintojen aikana pohdittiin, miten tällainen oppimateriaali voisi tukea opiskelijoiden oppimista käytännössä. Opinnäytetyössämme Perehdytysmateriaali LAB-ammattikorkeakoulun ensihoitoreppuihin (Lahti ym. 2025) loimme esimerkin siitä, miten digitaalista perehdytysmateriaalia voidaan hyödyntää jo ennen ensimmäisiä simulaatioita. Hyvin rakennettu digitaalinen materiaali voisi helpottaa opiskelijoiden siirtymistä teoriaopetuksesta käytännön harjoituksiin. 

Ennakkoon perehtyminen lisää varmuutta ja tehostaa oppimista 

Kun opiskelija pääsee tutustumaan laajasti oppimateriaaliin jo ennen lähiopetusta, jää simulaatioharjoituksissa enemmän aikaa keskittyä olennaiseen – potilaan kohtaamiseen ja uusien taitojen oppimiseen. Tämä vastaa myös niin sanotun käänteisen oppimisen (flipped learning) mallia, jossa tietoperusta omaksutaan ennakkoon ja lähiopetuksessa syvennetään osaamista käytännön kautta (Humaloja ym. 2017). 

Verkkopainotteiset opinnot sekä digitaaliset opiskelumateriaalit tuovat myös joustavuutta opettajien työhön. Kun opiskelijoilla on mahdollisuus itsenäiseen perehtymiseen, voidaan lähiopetuksessa keskittyä enemmän harjoitteluun, keskusteluun ja ongelmanratkaisuun. Tämä tekee oppimisesta lähipäivissä yhteisöllisempää ja dynaamisempaa. 

Digitaalisella opiskelumateriaalilla ei kuitenkaan voida korvata opettajan luokassa tekemää työtä, vaan täydentää sitä. Parhaimmillaan se toimii siltana teorian ja käytännön välillä. Huono valmistautuminen helposti johtaa myös epäonnistumisen pelkoon, joka voi joillain opiskelijoilla rajoittaa halua ottaa suurempaa roolia simulaatioissa. Kun ensimmäiset käytännön tilanteet sekä esimerkiksi käytössä olevat välineet tuntuvat vähemmän vierailta, opiskelija uskaltaa kokeilla, kysyä ja kehittää itseään rohkeammin. Tämä on oppimista parhaimmillaan turvallisessa ympäristössä. (Tikka 2020, 18) 

Jokaisen oppimistyyli on yksilöllinen. Digitaalinen opiskelumateriaali myös tukee näitä yksilöllisiä oppimistyylejä. Joku oppii parhaiten lukemalla, toinen kuvien tai tekemisen kautta. Hyvä materiaali tarjoaa vaihtoehtoja – se on yhtä aikaa visuaalinen, toiminnallinen ja informatiivinen (Kurri 2022). Tämä lisää opiskelijan sitoutumista ja vähentää turhautumista, jota epäselvä tai omalle oppimistavalle liian raskas opiskelumateriaali voi aiheuttaa. 

Kokemuksemme mukaan opiskelijat arvostavat erityisesti selkeyttä, visuaalisuutta ja vuorovaikutteisuutta. Kuvien, tehtävien ja interaktiivisten osioiden yhdistäminen digitaaliseen opiskelumateriaaliin tekee opiskelusta mielekkäämpää kuin pelkän tekstin lukeminen. Opiskelu ja oppiminen tapahtuu parhaiten silloin, kun opiskelija voi itse klikkailla, kokeilla ja oivaltaa. 

Selvitys tekoälyn käytöstä 

Tämän blogitekstin kirjoittajat, Laura Lahti, Laura Rasi ja Olli Välimäki vastaavat koko tekstin sisällön oikeellisuudesta ja eivätkä ole hyödyntäneet tekoälyä kirjoittamisessa.   

Lähteet

Kurri, E. 2022. Hyvä perehdytys vaatii suunnitelman, laadukkaat perehdytysmateriaalit ja oikean toteutustavan. Viitattu 9.11.2025. Saatavissa: https://systam.fi/ajankohtaista/hyva-perehdytys-ja-perehdytysmateriaalit/ 

Lahti, L., Rasi, L. & Välimäki, O. 2025. Perehdytysmateriaali LAB-ammattikorkeakoulun ensihoitoreppuihin. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 9.11.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025111728296 

Tikka, L. 2020. Verkko-opiskelun vahvuudet ja vaikeudet aikuisopiskelussa. Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta. Kandidaatintutkielma. Viitattu 9.11.2025. Saatavilla https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/120141/TikkaLaura.pdf 

Timonen, P., & Ruokamo, H. (2022). Ammattikorkeakoulun verkko-opiskelijaprofiilit sekä sosiaalinen, tiedollinen ja opetusläsnäolo reaaliaikaisen yhteisöllisen verkkoopiskelun valmennuspedagogisessa mallissa. Ammattikasvatuksen Aikakauskirja, 24(3), 74-92. Viitattu 9.11.2025. Saatavissa https://journal.fi/akakk/article/view/123033 

Opetushallitus 2022. E–oppimateriaalin laatukriteerit. Viitattu 9.11.2025 Saatavissa: https://www.oph.fi/fi/julkaisut/e-oppimateriaalin-laatukriteerit 

Humaloja, M., Peura, P., Toivola, M. 2017. Flipped learning – käänteinen oppiminen. Helsinki: Edita.