Verkkosivut ovat digiaikakaudella keskeinen osa yhä useampia liiketoimintamalleja. Sivut toimivat sekä yrityksen ensisijaisena näkyvyyden lähteenä että tärkeänä myyntikanavana. Verkko koostuu verkkosivuista, joten verrokkitoteutuksia ja ideavaikutteita löytää ja käyttää jokainen väistämättä. Luonnollisesti verkkosivun toiminnallisuudelle, ulkonäölle ja kannattavuudelle asetetaan suuret odotukset. Joskus nämä odotukset eivät ole realistisia. Käytännössä verkkosivu on yleensä helpompi kuvitella kuin toteuttaa. Kun verkkosivua ei saada täsmälleen kuvitellun kaltaisena, voi siitä tulla syntipukki kannattamattomuudelle.
Mikä olikaan toimialue?
Yrittäjä haluaisi verkkosivuston ilmentävän ja toteuttavan yrityksen liiketoimintaideaa mahdollisimman hyvin. Tämä voi kääntyä päälaelleen: vaikka liikeidea on vasta orastavana mielessä, yrittäjällä on usein selkeä visio siitä, miltä hän haluaisi asiakkaita tavoittelevan verkkosivun näyttävän. Verkkosivun toiminnot ja sisällöt siis sanoittavat yrityksen liiketoimintaideaa. Jos idea on mielessä selkeänä ja verkkosivut toteuttavat sen, tarvitseeko yrittäjä enää “suurempia suunnitelmia”?
Mietityn ja hiotun liiketoimintasuunnitelman puute ei ole ennenkään ollut este menestykselle (Karlsson & Honig 2007), mutta tällöin tarvitaan ketteryyttä ja teknistä osaamista rakentaa palvelua, jota myydään. Tässä kohtaa digi törmää yrittäjän toimialueen ydinosaamiseen usein pahasti! Yritysten kanssa keskustellessa käy joskus jopa ilmi, että pitkälle ideoidun verkkosivun tekninen kunnianhimoisuus on sellaista luokkaa, että varsinainen palvelu voisi olla tuo suunniteltu verkkosivutoteutus itsessään.
”Sellaisella sivulla varmasti saisin tämän ideani toimimaan!”
Verkkosivun olemus saa liian helposti vallan liiketoimintasuunnitelman keskiössä. Jos näin käy, idea saattaa ohittaa monia todellisuudessa ilmeneviä merkittäviä perinteisiä ongelmia, kuten todellisen menekin ja kannattavuuden arvioinnin.
Perinteinen liiketoimintasuunnitelma kattaa kaikki yrityksen toiminnan kannalta keskeiset seikat mukaan lukien tuote tai palvelu, kohderyhmä, markkinointi- ja myyntistrategia, kilpailutilanne, rahoitus ja kannattavuus. Jokainen edellä mainituista vaikuttaa suoraan verkkosivuun: tavoitetaanko sellaisella verkkosivulla, jonka hankkimiseen ja ylläpitoon yrityksellä on kyvykkyyttä, toivottu kohdeyleisö toivotulla tavalla?
LAB auttaa
Digitaalisuuden asiantuntijat auttavat yrittäjiä ymmärtämään ja hyödyntämään digitaalisen maailman mahdollisuuksia ja mahdottomuuksia. Asiantuntijoiden rooli on muun muassa tulkita toiminnallisuuksien kuvauksista liiketoiminnan muotoa ja arvioida tehokkaasti, millaisista osista kuvattu liiketoiminta voisi rakentua. Heidän on myös arvioitava, onko se yrittäjälle realistinen malli.
Sen lisäksi, että LABin liiketoimintayksikkö kouluttaa tehtävään soveltuvia asiantuntijoita ja tarjoaa tapoja kehittää omaa digitietoutta (mm. LAB 2024), se myös tarjoaa DIH-palvelumallin myötä yrittäjille suoran reitin sopivan digitaalisen asiantuntijuuden äärelle, jotta LAB ja yritykset voisivat hyvillä mielin yhdessä todeta: Hyvä tuli!
Kirjoittaja
Jan-Erik Sandelin on LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikön lehtori, joka on työskennellyt asiantuntijana DIH 2.0 Päijät-Häme -hankkeessa (LAB 2024) muun muassa kehittäen DIH-palvelumallia.
Lähteet
Karlsson, T. & Honig, B. 2007. Judging a business by its cover: An institutional perspective on new ventures and the business plan. Teoksessa McMullen, J. Journal of Business Venturing, Volume 24, Issue 1. Viitattu 5.2.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.jbusvent.2007.10.003
LAB. 2024. DIH 2.0 Päijät-Häme. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 5.2.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/dih-20-paijat-hame
