Verosuunnittelu on laillinen keino, jolla pyritään minimoimaan veroseuraamukset esimerkiksi omaisuutta siirrettäessä seuraaville sukupolville. Verosuunnittelussa korostuu pitkäjänteisyys. Tämä johtuu pitkälti Suomen verolainsäädännön säädöksistä, jossa määritellään veroluokat lahja- ja perintöverotuksen osalta.
Lahjaverotusta suunniteltaessa perhe- ja perintöoikeudelliset säädökset ovat korostetussa asemassa. Lahjoitusta suunnittelevan on hyvä tuntea määräykset, jotta vältyttäisiin verotuksellisia yllätyksiltä.
Verovapaat lahjat
Alle 5 000 euron lahjat ovat lahjan saajalleen verovapaita (Perintö- ja lahjaverolaki 1940/378). Rahalahjan tai osakkeiden lahjoittaminen on selkeää ja yksinkertaista, koska rahalla ja on kiinteä arvo ja osakkeet voidaan noteerata lahjoituspäivän mukaiseen arvoon.
Mikäli lahjoitus on asunto-osake, niin lahjoitus on tehtävä määräosissa. Kiinteistöjen lahjoittamista pienissä osissa hankaloittavat kiinteän omaisuuden määrämuotovaatimukset. Kiinteistöjen lahjoituksissa vaaditaan kaupanvahvistaja, tai lahjoitus on tehtävä maanmittauslaitoksen sähköisessä kiinteistönvaihdantajärjestelmässä (Maanmittauslaitos 2023). Asunto-osakkeiden tai kiinteistöjen verovapaissa lahjoituksissa korostuu hyvä dokumentaatio, joka tulee toimittaa verottajan tietoon (Lindholm 2022).
Kun lahjan arvo jää alle 5 000 euron, niin lahjoitus voidaan tehdä kenelle hyvänsä. On kuitenkin syytä huomioida, että lahjoihin liittyy niin sanottu kolmen vuoden yhteenlaskusääntö. Eli kaikki samalta lahjoittajalta saadut lahjat lasketaan yhteen kolmen vuoden ajalta (Verohallinto 2023). Tämä ei kuitenkaan koske kodin irtaimiston lahjoja, arvoltaan alle 4 000 euroa, eikä myöskään koulutusta varten annettuja lahjoja (Lindholm 2022).
Mikäli lahjoittajia on useampia, niin jokainen lahja tulkitaan verotuksellisesti omaksi lahjakseen (Perintö- ja lahjaverolaki 1940/378). Esimerkiksi jos isovanhemmat ja vanhemmat haluavat antaa lapsilleen Ainolle ja Kallelle maksimaaliset verovapaat lahjat, niin Aino ja Kalle voivat kumpikin saada kolmen vuoden aikana yhteensä 19 996 euroa verovapaasti.
Tarvittaessa voitava näyttää toteen
Lahjoitusten osalta on kuitenkin syytä muistaa, että lahjoitukset tulee pystyä näyttämään luotettavasti toteen. Perintö- ja lahjaverolaissa on säädetty, ettei verovapaista lahjoista tarvitse antaa lahjaveroilmoitusta (Perintö- ja lahjaverolaki 1940/378). Pyydettäessä verovelvollisella on kuitenkin näyttövelvollisuus saamiensa lahjojen määrästä. Muuten varallisuuden yllättävä kasvu voidaan tulkita selittämättömäksi omaisuuden lisääntymiseksi, jota pidetään verovelvollisen verotettavana tulona (Laki verotusmenettelystä 1995/1558). Rahalahjoissa maininta esimerkiksi tiliotteessa voitaneen pitää riittävänä todisteena lahjasta.
LAB-ammattikorkeakoulun juridiikan opiskelijoista monet sijoittuvat verohallintoon suorittamaan työharjoitteluja, joissa muun muassa lahjaverotuksen perusteiden tunteminen voi olla merkittävä osa työnkuvaa.
Kirjoittaja
Jarmo Kemppinen, KTM, toimii LAB-ammattikorkeakoulussa yritysjuridiikan lehtorina.
Lähteet
Laki verotusmenettelystä 1995/1558. Finlex. Viitattu 11.5.2023. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19951558#L1
Lindholm, T. 2022. Lahjaverokirja. Helsinki: Verotieto.
martaposemuckel. 2013. Seteleitä, euroa, seteliraha. Pixabay. Viitattu 11.5.2023. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/seteleit%c3%a4-euroa-seteliraha-209104/
Perintö- ja lahjaverolaki 1940/378. Finlex. Viitattu 11.5.2023. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1947/19470625
Maanmittauslaitos. 2023. Kiinteistön vaihdannan palvelu. Viitattu 4.5.2023. Saatavissa https://www.maanmittauslaitos.fi/asioi-verkossa/kiinteistovaihdannan-palvelu
Verohallinto. 2023. Lahjaveron ilmoitus- ja maksuohjeet. Viitattu 4.5.2023. Saatavissa https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/lahja/ilmoita_lahja_verohallintoo/
