Sukupolvenvaihdoksessa yrityksen omistussuhteet muuttuvat ja yritys siirtyy omistajan elinaikana tai hänen kuolemansa jälkeen toimintaa jatkavalle lapselle tai muulle henkilölle. Sukupolvenvaihdos on monimutkainen prosessi, ja sille on monia erilaisia toteutustapoja. Osakkeet on mahdollista siirtää jatkajalle kaupalla, vaihdolla, lahjanluonteisella kaupalla tai täysin lahjana (Verohallinto 2024). Valittu toteutustapa vaikuttaa huomattavasti veroseuraamuksiin.
Sukupolvenvaihdos voidaan toteuttaa yrityskauppana, mutta jos jatkaja on läheinen, osakkeiden luovutus halutaan usein tehdä joko alihintaisella kaupalla tai täyslahjana. Tällöin jatkajalle syntyy lahjaveroseuraamuksia. Hyvin suunnitellulla sukupolvenvaihdoksella voidaan kuitenkin saavuttaa huomattavia verotuksellisia etuja.
Sukupolvenvaihdoksessa verotukseen liittyvät kysymykset voivat koskea tuloverotusta, perintö- ja lahjaverotusta, varainsiirtoverotusta sekä arvonlisäverotusta (Verohallinto 2024). Tuloverolain 48 §:n mukaisen luovutusvoiton verovapaussäännöksen sekä perintö- ja lahjaverolain 55 §:n mukaisen huojennussäännöksen soveltaminen sukupolvenvaihdoksissa helpottaa veroseuraamuksia. Lain mukaisten edellytysten täyttyessä myyjän luovutusvoitto voi olla täysin verovapaa ja jatkajan lahjavero voidaan huojentaa osittain tai kokonaisuudessaan. Ostaja maksaa kuitenkin varainsiirtoveron kauppahinnasta.
Huojennussäännökset koetaan usein monimutkaisiksi ja niiden soveltaminen vaatii erityistä tarkkuutta. On myös yrityksiä joihin sukupolvenvaihdoshuojennukset eivät sovellu lainkaan.
Perintö- ja lahjaverotus onkin ollut puheenaiheena laajasti viime aikoina. Monet organisaatiot, yritykset ja henkilöt ovat ottaneet kantaa perintö- ja lahjaveron poistamiseen ja sen korvaamiseen esimerkiksi luovutusvoittoverolla. Ruotsissa tällainen malli on osoittautunut toimivaksi parantaen taloudellista toimeliaisuutta ja hilliten pääomien pakoa ulkomaille (Vanhala-Harmanen 2024).
Perintö- ja lahjaverotus sukupolvenvaihdosten jarruttajana Suomessa
Yritykset ovat tuoneet esiin huolensa verotuksen aiheuttamista ongelmista sukupolvenvaihdostilanteissa. Monet yritykset joutuvat lykkäämään sukupolvenvaihdoksia verotuksen aiheuttaman taloudellisen rasitteen takia. Muutoksen veroseuraamukset pakottavat perheyritykset suunnittelemaan sijoitusstrategiaansa, osinkopolitiikkaansa ja yritysrakenteita, minkä vuoksi resurssien optimaalinen ohjaaminen yrityksen kasvuun ja kehitykseen estyy. (Vanhala-Harmanen 2024.)
Sukupolvenvaihdoksia hankaloittaa tällä hetkellä myös toimintaympäristön ennakoimattomuus. Huovisen (2024) mukaan menestyviinkään yrityksiin ei tahdo löytyä jatkajia nykyisessä epävarmassa tilanteessa. Tämän seurauksena sellaisetkin yritykset, joiden jatkuvuusnäkymät olisivat myönteiset, voivat joutua yrittäjän eläköityessä lopettamaan toimintansa kokonaan. Suomessa yhtäkään elinkelpoista yritystä ei ole varaa menettää ja siksi täytyy lisätä yhteisiä ponnistuksia omistajanvaihdosten edesauttamiseksi. (Komi 2024.)
Keskuskauppakamari on vaatinut syyskuussa 2024 hallitusta poistamaan perintö- ja lahjaveron. Perintö- ja lahjaveron poistamista perustellaan sillä, että se parantaisi kotimaisen omistamisen edellytyksiä, helpottaisi yritysten sukupolvenvaihdoksia sekä tilanteita, joissa perittävä omaisuus ei ole helposti rahaksi muutettavissa. Perintöveroa pidetään yleisesti epäoikeudenmukaisena sekä alttiina verosuunnittelulle. Lisäksi se vaikeuttaa perheomisteisten yritysten sukupolvenvaihdoksia. (Viitala 2024.)
Koivumäki ja Ore tutkivat opinnäytetyössään sukupolvenvaihdosta yksityisessä osakeyhtiössä, ja arvonmääritystä sukupolvenvaihdostilanteessa. Tutkimuksen kohteena olevalla yhteistyöyrityksellä on edessä omistajanvaihdos lähitulevaisuudessa. Tutkielmassa tultiin siihen tulokseen, että kohdeyritykselle sopivin sukupolvenvaihdoksen toteutustapa on lahjanluonteinen kauppa, jossa kauppahinta on noin 50 % käyvästä arvosta. Tutkimuksessa selvisi, että saatavat verohuojennukset on mahdollista hyödyntää täysimääräisesti kohdeyrityksen sukupolvenvaihdoksessa, jonka vuoksi myyjälle ei tule tulovero- eikä jatkajalle lahjaveroseuraamuksia (Koivumäki & Ore 2024).
Kirjoittajat
Iida Koivumäki on valmistuva tradenomiopiskelija LAB-ammattikorkeakoulusta.
Jarmo Kemppinen työskentelee lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa opettaen muun muassa liiketalouden juridiikkaa.
Lähteet
Koivumäki, I. & Ore, P. 2024. Sukupolvenvaihdos yksityisessä osakeyhtiössä ja arvonmääritys sukupolvenvaihdostilanteessa. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 26.11.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120332503
Komi, A. 2024. Omistajanvaihdosten vuosivolyymit selvitetty kolmatta kertaa – vuosittain noin 3500 yritystä vaihtaa omistajaa. Omistajanvaihdosfoorumi. Viitattu 25.11.2024. Saatavissa https://ov-foorumi.fi/omistajanvaihdosten-vuosivolyymit-selvitetty-kolmatta-kertaa-vuosittain-noin-3-500-yritysta-vaihtaa-omistajaa/
Mäkelä, S. & Nikula, K. 2023. Sukupolvenvaihdos kiikarissa? Säästä rahaa verohuojennuksella. Varsinais-Suomen Yrittäjien blogi. Yrittäjät. fi. Viitattu 25.11.2024. Saatavissa https://www.yrittajat.fi/ajankohtaista/blogit/sukupolvenvaihdos-kiikarissa-saasta-rahaa-verohuojennuksella/
Vanhala-Harmanen, M. 2024. Perintö- ja lahjaverotus tulppaa sukupolvenvaihdoksia. Omistajanvaihdosfoorumi. Viitattu 25.11.2024. Saatavissa https://ov-foorumi.fi/perinto-ja-lahjaverotus-tulppaa-sukupolvenvaihdoksia/
Verohallinto. 2024. Osakeyhtiön sukupolvenvaihdos verotuksessa. Viitattu 25.11.2024. Saatavissa https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/60519/osakeyhti%C3%B6n-sukupolvenvaihdos-verotuksessa/#2.3-osakkeiden-ostajan-tai-saajan-tuloverotus
Viitala, T. 2024. Keskuskauppakamari: Perintövero poistettava – toisi Suomeen kaivattua talouskasvua ja vaurautta. Kauppakamari. Viitattu 25.11.2024. Saatavissa https://kauppakamari.fi/tiedote/keskuskauppakamari-perintovero-poistettava-toisi-suomeen-kaivattua-talouskasvua-ja-vaurautta/