Tekoäly ja robotiikka soten palveluksessa

Sairaanhoitajat ja lähihoitajat tekevät paljon muutakin työtä kuin varsinaista hoitotyötä. Väestö ikääntyy ja hoitajia tarvittaisiin yhä lisää. Uudet teknologiat, mm. robotiikka ja tekoäly voivat auttaa hoitajapulan ratkaisemisessa, kun hoitajat keskittyvät potilaisiin ja välittömään hoitotyöhön robottien hoitaessa avustavia tehtäviä. Hyviä esimerkkejä robottien ja tekoälyn hyödyntämisestä löytyy mm. kuntoutuksesta, logistiikasta, etähoivasta ja kotisairaanhoidosta. (Hänninen 2021, 8, 11.)

Logistiikassa ja kuntoutuksessa auttavat robotit

Tekoäly ja robotiikka soten palveluksessa -webinaarissa Cristina Andersson kertoi roboteista, joihin on sisäänrakennettu ultraviolettivalo (UV), jolla saadaan puhdistettua ja desinfioitua julkisia tiloja. Tarjoilurobotit voivat viedä ruoat huoneisiin mm. sairaaloissa. (Andersson 2022.) Seinäjoen keskussairaalassa TUG-logistiikkarobotit auttavat hoitohenkilökuntaa mm. hoitotarvikkeiden ja -välineiden kuljetuksissa. Robottien etuna on, että ne voivat työskennellä 24 tuntia vuorokaudessa ja niiden avulla tarvikkeiden saatavuus on parantunut ja ruuhkat vähentyneet. Robotteja voidaan käyttää älypuhelimilla tai erillisillä päätteillä. (Hänninen 2021, 4, 8.)

Tekoäly ja robotiikka webinaarin aloituskuva. Kuvassa lukee Tekoäly ja robotiikka soten palveluksessa ja oikeassa yläkulmassa näkyy webinaarin asiantuntija Cristina Andersson
Kuva 1. Tekoäly ja robotiikka soten palveluksessa -webinaarissa Cristina Andersson kertoi tekoälyn mahdollisuuksista sosiaali- ja terveysalalla. (Kuva: Eija Lantta)

Kuntoutuksessa voidaan käyttää robotteja fysioterapeuttien apuna esim. aivohalvauspotilaille. Robotti voi palauttaa kävelyrytmin tai toimia pyörätuolipotilaille kävelykuntoutuslaitteena. Kun tekoäly otetaan mukaan robotiikkaan, voidaan ottaa esim. kädestä dataa sensorien avulla ja löytää oikea ja yksilöllinen kuntoutusliike. (Andersson 2022.) Kuntoutusrobotteja käytetään erityisesti henkilöillä, joiden itsenäinen liikkumiskyky on heikentynyt, esim. ikääntymisen, CP-vammaisuuden tai neurologisten sairauksien takia. Robotisoidut proteesit, jotka sisältävät monia niveliä ja sensoreita, mukailevat käden liikkeitä ja mahdollistavat näin esimerkiksi pianon soittamisen. (Hänninen 2021, 12, 13.)

Robotit kotihoidossa

Lääkerobotteja on jo käytössä monilla kotihoidon asiakkailla. Lääkerobotit mahdollistavat sen, ettei hoitajan tarvitse käydä paikan päällä antamassa lääkettä vaan asiakas voi itse ottaa lääkkeet lääkerobotista, mikäli hän ei tarvitse muuta hoitoa. Lääkeannostelurobotti ohjaa merkkiäänellä ja puheella sekä merkkivalolla ja laitteen näytöllä olevalla opastuksella asiakasta ottamaan oikean annostuksen lääkettä oikeaan aikaan. Lääkkeiden annot kohdistuvat juuri aamu- ja ilta-aikoihin, jolloin hoitajien käynnit asiakkaiden luona ruuhkautuvat muutenkin. Myös videoavusteinen lääkeannostelu on mahdollista eli lääkeannos vapautetaan videoyhteyden aikana, jolloin hoitaja voi varmistaa lääkkeenoton. (Evondos 2022.)

Kuvassa ihmisen käsi ja robotin käsi koskettavat toisiaan. Taustalla tähtitaivas
Kuva 2. Teknologia voi mahdollistaa mm. ikäihmisten kotona asumisen. (TheDigitalArtist 2018)

Andersson kertoi roboteista, jotka kulkevat kattoon asennettuja kiskoja pitkin ja avaavat kaappien ovet, ottavat esimerkiksi tomaattipurkin, laittavat sisällön kattilaan, tekevät ruoan ja siivoavat keittiön ruoan valmistuksen jälkeen. Robotit voivat auttaa nousemaan tuolista ja tukevat asiakasta liikkumisessa. (Andersson 2022.) Webinaarin keskusteluissa kerrottiin kotisairaalatoiminnasta, jossa osa kotihoidon potilaiden sairaalahoitoa vaativista infektioista hoidetaan kotona, samoin palliatiivista hoitoa tehdään kotona. Lääkäreiden ja hoitajien palveluja on saatavilla myös verkon välityksellä. Teknologia voi tarjota suuria säästöjä sosiaali- ja terveydenhoidon kustannuksiin, mutta samalla se voi parantaa asiakkaan saamia palveluita ja tuoda turvallisuuden tunnetta kotihoidon potilaalle.

Kirjoittaja 

Eija Lantta työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa Tekoäly tutuksi -hankkeessa projektipäällikkönä.

Lähteet

Andersson, C. 2022. Tekoäly ja robotiikka soten palveluksessa. Esitys Tekoäly tutuksi -hankkeen webinaarissa 15.9.2022.

Evondos. 2022. Evondos. Viitattu 26.9.2022. Saatavissa https://www.evondos.fi/

Hänninen, P. 2021. Robotiikka sosiaali- ja terveydenhoidon tukena. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Jyväkylän yliopiston Informaatioteknologian tiedekunnan julkaisuja No. 90/2021. Viitattu 22.9.2022. Saatavissa https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/77700/1/90-2021_Robotiikka%2520sosiaali-%2520ja%2520terveydenhoidon%2520tukena_VERKKO.pdf

TheDigitalArtist. 2018. Yhteys, tapaaminen, kumppanuus, ihmisen, robotti. Pixabay / CCO. Viitattu 26.9.2022. Saatavissa https://pixabay.com/images/id-3441052/

Linkit

Linkki 1. LAB. 2021. Tekoäly tutuksi. Viitattu 26.9.2022. Saatavissa https://www.lab.fi/fi/projekti/tekoaly-tutuksi