Vesihuolto on meille kaikille palvelu, jota monet meistä pitävät itsestäänselvyytenä ja jonka oletetaan toimivan kaikissa olosuhteissa. Tämän kriittisen palvelun varmistamiseksi on varautuminen erilaisiin poikkeus- ja häiriötilanteisiin vesihuoltolaitoksille lakisääteistä. Varautumisen kannalta keskeinen laki, vesihuoltolaki (119/2001), velvoittaa vesihuoltolaitokset huolehtimaan vesihuoltopalvelujen saatavuudesta myös häiriötilanteissa.
Varautuminen vaatii vesihuoltolaitoksilta odottamattomien tilanteiden tunnistamista ja ennakoimista. Vesihuoltolaitosten tulee laatia varautumissuunnitelma, jossa on esitetty muun muassa tarvittavat toimenpiteet ja yhteistyön muodot eri tahojen, kuten viranomaisten ja sopimuskumppaneiden, kanssa. Vesihuoltoon, kuten muihinkin yhteiskunnan kriittisiin toimintoihin, vaikuttavat myös globalisaation ja kestävyyskriisien mukanaan tuomat haasteet, joihin tulee myös varautua. Varautumisessa on otettava sisäisten riskien lisäksi huomioon myös ulkoisia riskejä, kuten logistiikka ja toimitusketjujen vaarantuminen. Kokonaisuudessaan varautuminen on oleellinen osa vesihuoltolaitosten jokapäiväistä toimintaa, jotta talousveden laatu ja toimitusvarmuus sekä jätevesien käsittelyn hyvä taso voidaan varmistaa kaikissa olosuhteissa. (AFRY 2021, 47.)
Miksi varautuminen on vesihuollossa tärkeää?
Vesihuoltolaitokset ovat yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittistä infrastruktuuria, jonka palveluista ovat riippuvaisia myös muut yhteiskunnan elintärkeät toiminnot, kuten terveydenhuolto ja pelastustoimi. Vesihuoltoon voi kuitenkin kohdistua erilaisia häiriötekijöitä niin kyberympäristössä kuin fyysisessä toimintaympäristössäkin. Lisäksi sään ääri-ilmiöt sekä kriittisten hyödykkeiden, kuten kemikaalien ja energian, saatavuuteen liittyvät riskit vaativat vesihuoltolaitoksilta huomiota. (Turvallisuuskomitea 2025, 120.)
Vaikka vesihuolto toimii pitkälti alueellisesti, sen toimivuuteen vaikuttavat laajasti erilaiset globaalit tekijät. Esimerkiksi koronapandemia (2020) toi uudella tavalla näkyväksi kriisien laajuuden ja nopeuden globaalissa keskinäisriippuvaisessa maailmassa sekä herätti keskustelua siitä, miten yksilöt, yhteisöt ja yhteiskunnat pystyvät sopeutumaan poikkeustilanteisiin. (Hämäläinen & Vataja 2020.) Myös Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022 muutti turvallisuustilannetta Euroopassa ja kasvatti riskiä kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvista vaikuttamisyrityksistä (Valtioneuvosto).
Toiminnan jatkuvuuden kannalta välttämättömien avaintoimintojen tunnistaminen
Varautuminen pitää sisällään toiminnan jatkuvuuden kannalta välttämättömien avaintoimintojen ja kriittisten palvelujen tunnistamisen (Pekki 2016, 25). Esimerkiksi saostuskemikaalien tuotanto ja saatavuus ovat vesihuollolle kriittisiä palveluja. Saostuskemikaaleja käytetään vesihuollossa muun muassa talousveden laadun varmistamiseen sekä fosforin poistoon jätevedestä. (Valanko ym. 2020, 169.) Kemikaalien saatavuuden haavoittuvaisuus konkretisoitui, kun vesilaitoksilla yleisesti käytössä olleen ferrosulfaatin tuotanto loppui vuonna 2017 Porin pigmenttitehtaan tulipalon seurauksena. Tapaus herätti monet vesihuoltolaitokset kartoittamaan osana varautumistaan vaihtoehtoisia kemikaaleja ja kemikaalien käyttömahdollisuuksia. (AFRY 2020, 1–2.)
Vaihtoehtoisten saostuskemikaalien käyttöön varautuminen
Suomessa käytetään kemialliseen saostamiseen pääasiassa rauta- tai alumiinipohjaisia saostuskemikaaleja. Näillä kemikaaleilla on ominaisuuksiensa puolesta merkittäviä eroja. (Vilpanen ym. 2022, 2–3.) Vaihtoehtoisen saostuskemikaalin käyttöön varauduttaessa on huomioitava muun muassa kemikaalien erilaiset annostelutarpeet, materiaalivaatimukset, työturvallisuus sekä käyttö- ja investointikustannukset. (Vilpanen ym. 2022, 10.)
Varautuminen vaihtoehtoiseen kemikaaliin edellyttää suunnitelmallisuutta. Se alkaa nykytilanteen kartoittamisella, jonka pohjalta arvioidaan ja toteutetaan mahdollisuudet vaihtoehtoisen kemikaalin käyttöönottoon. Myös kirjallisen ohjeistuksen laadinta sekä harjoitteleminen ovat tärkeä osa varautumista. (Vilpanen ym. 2022, 47–48.)
Myös Lahden seudun vesihuoltopalveluista vastaava Lahti Aqua pyrkii varmistamaan asiakkailleen toimittamansa talousveden riittävyyden ja laadun sekä huolehtimaan prosesseistaan niin, että sen toiminta-alueella syntyvät jätevedet saadaan puhdistettua mahdollisimman hyvin. Yhteistyötä LAB-ammattikorkeakoulun kanssa on tehty pitkään osana koulutusta ja TKI-toimintoja. Tästä hyvän esimerkin tarjoaa Juho Muukkosen (2025) opinnäytetyö Ferrosulfaatin korvaaminen ferrisulfaatilla – Hyötytarkastelu. Opinnäytetyössä on tarkasteltu ferrisulfaatin soveltuvuutta vaihtoehtoisena saostuskemikaalina osana huoltovarmuutta.
Kirjoittajat
Juho Muukkonen on valmistunut LAB-ammattikorkeakoulusta ympäristöteknologian insinööriksi keväällä 2025. Hän on työskennellyt erilaisissa vesihuollon tehtävissä yli 15 vuotta.
Pia Haapea toimii LAB-ammattikorkeakoulun teknologiayksikössä yliopettajana. Hän on tutkinut ja opettanut vesihuoltoon liittyviä eri osa-alueita yli 20 vuoden ajan.
Lähteet
AFRY. 2020. Kemiallisen saostuksen huoltovarmuuden parantaminen Suomen vesihuollossa. Huoltovarmuusorganisaatio, Vesihuoltopooli. Viitattu 3.3.2025. Saatavissa https://www.vesilaitosyhdistys.fi/site/assets/files/5105/kemiallisen_saostuksen_huoltovarmuuden_parantaminen.pdf
AFRY. 2021. Turvallisuusjohtaminen vesihuoltolaitoksilla. Vesilaitosyhdistyksen monistesarja nro 68. Helsinki: Suomen Vesilaitosyhdistys ry. Viitattu 17.4.2025. Saatavissa https://www.vesilaitosyhdistys.fi/site/assets/files/5826/vesihuoltolaitosten_turvallisuusjohtaminen_raportti_painos2.pdf
Hämäläinen, T. & Vataja, K. 2020. Korona paljasti yhteiskunnan haavoittuvuuden. Koronan vaikutukset – kirjoitussarja 24.6.2020. Sitra. Viitattu 19.4.2025. Saatavissa https://www.sitra.fi/artikkelit/korona-paljasti-yhteiskunnan-haavoittuvuuden/
Muukkonen, J. 2025. Ferrosulfaatin korvaaminen ferrisulfaatilla. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, tekniikan ala. Lahti. Viitattu 24.4.2025. Saatavissa rajoitetusti https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504227185
Pekki, J. 2016. Vesihuoltolaitoksen opas häiriötilanteisiin varautumiseen. Huoltovarmuusorganisaatio, Vesihuoltopooli. Viitattu 17.4.2025. Saatavissa https://www.vesilaitosyhdistys.fi/site/assets/files/5120/vesihuoltolaitoksen_opas_hairiotilanteisiin_varautumiseen_sahkoinen.pdf
Valanko, R., Shestakova, M., Pekonen, P., Hesampour, M., Hansen, B., Halttunen, S., Hofmann, R., Pretorius, R., Penttinen, M., Recktenwald, M., Karpova, T., van Rossum, R., Grönfors, O., Mattsson, E., Ahlgren, J., Nilsson, B., Leen, P., Havansi, H. & Abinet, R. 2020. Kemira Water Handbook – About water treatment. Kemira. Viitattu 24.4.2025. Saatavissa www.kemira.com/aboutwatertreatment
Turvallisuuskomitea. 2025. Yhteiskunnan turvallisuusstrategia: Valtioneuvoston periaatepäätös. Valtioneuvoston julkaisuja 2025:1. Helsinki: Valtioneuvosto. Viitattu 16.4.2025. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-762-1
Valtioneuvosto. Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Viitattu 19.4.2025. Saatavissa https://valtioneuvosto.fi/ukraina
Vesihuoltolaki 119/2001. Finlex. Viitattu 19.4.2025. Saatavissa http://data.finlex.fi/eli/sd/2001/119/ajantasa/2025-04-04/fin
Vilpanen, M., Herttuainen, J., Sahlstedt, K., Nieminen, S., Nurmesniemi, E. T., Arvas, J., Seppälä, P. & Aurola, A. M. 2022. Suunnitteluohjeet kemiallisen saostuksen toimintavarmuuden parantamiseksi vesihuollossa. Vesilaitosyhdistyksen monistesarja nro 74. Helsinki: Suomen Vesilaitosyhdistys ry. Viitattu 2.3.2025. Saatavissa https://www.vesilaitosyhdistys.fi/site/assets/files/6395/saostuksen_suunnitteluohjeet_28012022.pdf
