Tiedon visualisointi ei ole uusi asia. Jo ensimmäiset merikartat sisälsivät kuvia asioista ja olosuhteista, joita uusilla vesillä kohdattiin (Farnworth 2020). Waren (2012) mukaan tiedon visualisointi mahdollistaa suuren tietomäärän ymmärtämisen, uusien oivallusten tekemisen sekä datan hahmottamisen mikro- ja makrotasolla. Vaikka visualisoitava tieto voi olla luonteeltaan erityyppistä ja -kokoista, visualisoinnin hyödyt ovat yhteneväisiä. Kyse on asioiden ymmärrettäväksi tekemisestä, mikä on keskeistä kaikenlaisen vuorovaikutuksen onnistumiselle.
Ware (2012) jakaa visuaaliset ärsykkeet sensorisiin ja keinotekoisiin. Sensorisia eli aistinvaraisia representaatioita on mahdollista ymmärtää ilman koulutusta, ja ne ovat nopeasti hahmotettavissa eri ryhmien ja kulttuurien välillä. Keinotekoiset koodistot, kuten sanat, symbolit ja konventiot sen sijaan ovat kulttuurisidonnaisia, paikoitellen vaikeita oppia ja helppoja unohtaa. Sensorinen esitystapa voi siis helpottaa kommunikointia universaalin visuaalisen kielen avulla, joka ei ole riippuvainen sanojen kulttuurisidonnaisista tai muuttuvista merkityksistä.
Visualisointi helpottaa yhteistyötä suunnittelussa
Monipaikkaisen työn ja etätyön yleistyessä on noussut tarve uusille viestinnän työkaluille, joiden avulla voidaan fasilitoida sidosryhmien välistä yhteistyötä internetin välityksellä. Kun organisaatioissa on jouduttu rakentamaan uusia toimintatapoja, esimerkiksi virtuaaliset valkotaulut ovat keränneet suosiota yhteistyön ja projektinhallinnan työkaluina.
Digitaalinen valkotaulupalvelu Miro näkee kasvunsa takana neljä keskeistä trendiä, joihin lukeutuvat etätyön, asiakaslähtöisen muotoiluajattelun, digitalisaation sekä visuaalisen tiedontuottamisen merkityksen kasvu. (Miro Inc. 2022.) Visualisoinneilla voidaan esittää monimutkaisia ja teknisiä kokonaisuuksia ymmärrettävämmin ja rakentaa sidosryhmien välistä ymmärrystä monitahoisissa organisaatioissa ja hankkeissa.
Jotkut teollisuudenalat, kuten talonrakennus ja kalustesuunnittelu voivat hyötyä suunnitelmien kolmiulotteisista visualisoinneista. Kolmiulotteinen malli mahdollistaa suunnitelmien nopean ja helpon mallintamisen, hahmottamisen ja yhteisen kielen löytämisen. Hahmomallintamisella voidaan mahdollistaa suunnitelman nopeampi iterointikierros, mikä lisää myös suunnitteluprosessin kustannustehokkuutta.
Henri Syrjön muotoilun opinnäytetyössä luotiin yhteiskehittämisen menetelmillä ratkaisu nopeaan, jaettavaan ja helppokäyttöiseen katujen ja aukioiden mallintamiseen. Projektissa luotiin konsepti ketterästä ja helposta tavasta mallintaa ja visualisoida katutilaa sekä arvioida valittujen suunnitteluratkaisujen vaikutuksia. Internetin välityksellä jaettava visualisointityökalu tarjoaisi suunnittelijoille, tilaajille ja muille sidosryhmille helposti lähestyttävän yhteisen kanavan, joka helpottaisi viestintää, yhteisymmärrystä, päätöksentekoa ja yhteensovittamista suunnitteluhankkeissa (Syrjö 2022).
Kirjoittajat
Henri Syrjö on LAB-ammattikorkeakoulusta valmistuva kokemus- ja palvelumuotoilun AMK-opiskelija, joka toteutti opinnäytetyönään Helsingin kaupungille digitaalisen prototyypin helppokäyttöisestä katutilan prototyypittelytyökalusta. Visualisoinnit, pelillisyys ja vuorovaikutussuunnittelu ovat olleet hänelle keskeisiä opintojen ja kiinnostuksen kohteita.
Ari Hautaniemi toimii TKI-asiantuntijana ja projektipäällikkönä LABin Muotoiluinstituutissa ja on ollut mukana mm. digiosaamisen ja peliteollisuuden kehittämiseen liittyvissä hankkeissa.
Lähteet
Farnworth, R. 2020. A Short History of Data Visualisation. Towardsdatascience.com. Viitattu 27.4.2022. Saatavissa https://towardsdatascience.com/a-short-history-of-data-visualisation-de2f81ed0b23
Miro Inc. 2022. Four trends driving adoption of virtual whiteboard for streamlined collaboration. Viitattu 26.4.2022. Saatavissa https://miro.com/blog/collaboration-trends-driving-virtual-whiteboard-adoption/
Syrjö, H. 2022. Digitaalisen katusuunnittelutyökalun konseptointi yhteissuunnittelun menetelmin : nopean ja helppokäyttöisen katutilan suunnitteluohjelman yhteiskehittäminen Helsingin kaupungin suunnitteluhankkeiden tarpeisiin. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 20.5.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204286378
Ware, C. 2012. Information visualization: Perception for design. Second edition. San Francisco, California, USA: Morgan Kaufmann Publishers. Viitattu 26.4.2022. Saatavissa http://ifs.tuwien.ac.at/~silvia/wien/vu-infovis/articles/book_information-visualization-perception-for-design_Ware_Chapter1.pdf
Witt, M. 2017. Drawing Architecture Plans Architectural Drawing. Pixabay.com. Viitattu 27.4.2022. Saatavissa https://pixabay.com/images/id-2284505/
