Voimaa reisiin ja puhtia arkeen

Alhainen fyysinen aktiivisuus ja runsas istuminen vaikuttavat kansanterveyteen ja lisäävät samalla suoria ja välillisiä terveydenhuollon kustannuksia. Korkeakouluopiskelijoiden liikunnallinen passiivisuus näyttäytyy pitkinä päivittäisinä istumisaikoina. Vuonna 2021 korkeakouluopiskelijat istuivat keskimäärin 11 tuntia 15 minuuttia vuorokaudessa. Kyseisenä vuonna korkeakouluopiskelijoista noin puolet (=160 000 opiskelijaa) liikkui alle terveysliikuntasuositusten. (Holm ym. 2023, 1–3)

LAB-ammattikorkeakoulun fysioterapeuttiopiskelijat toteuttivat yhteistyössä Motiivi hyvinvointipalveluiden kanssa opinnäytetyön (Heiskanen ym. 2024), jonka tarkoituksena oli selvittää, millaisia vaikutuksia kaksi kuukautta kestävällä kyykkyharjoittelulla on korkeakouluopiskelijoiden arjen osallistumiseen sekä alaraajojen maksimaaliseen voimantuottoon ja nopeusvoimaan. Aihe pohjautuu aikaisempaan Kyykyn ABC vähän liikkuville korkeakouluopiskelijoille -opinnäytetyöhön (Andersson ym. 2022). Kyykkyharjoittelussa käytetyt harjoitteluliikkeet määritettiin aikaisemmassa opinnäytetyössä.

Pohjana aikuisten liikuntasuositukset

UKK-instituutin vuonna 2019 julkaistun aikuisten liikuntasuosituksen mukaan aikuisen tulisi liikkua vähintään reippaasti 2 tuntia ja 30 minuuttia tai rasittavasti 1 tunti 15 minuuttia viikossa. Terveydellistä lisähyötyä muodostuu, kun reipasta liikuntaa kertyy yli 5 tuntia viikossa. Näiden lisäksi lihaskuntoa tulisi harjoittaa vähintään 2 kertaa viikossa siten, että suuret lihasryhmät rasittuvat vähintään kohtalaisesti. (Suni ym. 2019, 12–13) Tässä opinnäytetyössä liikunnallisesti passiivisella korkeakouluopiskelijalla tarkoitetaan henkilöä, joka ei täytä UKK-instituutin viikoittaisia liikuntasuosituksia.

Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena työnä, joka sisälsi määrällisen tutkimuksen piirteitä. Tiedonkeruumenetelminä käytettiin WHODAS 2.0 -kyselylomaketta ja fyysisiä suorituskykyjä mittaavia testejä. Alkumittauksiin osallistui kahdeksan henkilöä, joista 25 % oli naisia ja 75 % miehiä. Osallistujien keski-ikä oli 22 vuotta ja ikäjakauma vaihteli 19–25 ikävuoden välillä. Tutkimuksen aikana harjoittelun keskeytti kaksi opiskelijaa.

Lihasvoima ja toimintakyky kohenivat

Mittaustulosten perusteella havaittiin, että kahden kuukauden harjoittelujakson aikana ryhmän WHODAS 2.0 -kokonaispistemäärä väheni keskimäärin 17 %, mikä tarkoittaa pienempiä haasteita arjen osallistumisessa. Alaraajojen maksimivoima kasvoi isometrisessä jalkaprässissä keskimäärin 122 %.  Nopeusvoima parani harjoittelujakson aikana keskimäärin 17 %. Myös alaraajojen mitatut maksimi- ja nopeusvoimat kasvoivat harjoittelun seurauksena. (Heiskanen ym. 2024, 22–23)

Opiskelijoiden palaute oli hyvää, ja he pitivät kovasti ryhmämuotoisesta harjoittelusta. Harjoittelujakson aikana osallistujat alkoivatkin ryhmäytyä vauhdilla ja jakson lopussa olivat avoimia ja rentoja toistensa keskuudessa. Tämä vaikutti varmasti positiivisesti osallistujien tuloksiin, osallistumiseen ja yleiseen mielialaan.

Opinnäytetyössä kerätyn tiedon ja sen tulosten perusteella voidaan todeta, että kaksi kuukautta kestävällä kyykkyharjoittelulla voidaan vähentää korkeakouluopiskelijan kokemia haasteita arjen osallistumisessa sekä parantaa alaraajojen maksimi- ja nopeusvoimaa.

Tuloksia voidaan hyödyntää fysioterapeutin työssä suunniteltaessa harjoitusohjelmia liikunnallisesti passiivisille opiskelijoille. Tulokset osoittavat, että vastaavanlainen harjoittelu voi olla tehokas keino lisätä lihas- ja nopeusvoimaa etenkin tässä kohderyhmässä.

Lähteet

Andersson, I., Juutilainen, A. & Virtanen, S. 2022. Kyykyn ABC vähän liikkuville korkeakouluopiskelijoille. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 7.11.2023. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/745304/Andersson_Juutilainen_Virtanen.pdf?sequence=2

Heiskanen, M., Kukkonen, V. & Sarkola, S. 2024. Kyykkykoulu liikunnallisesti passiivisille opiskelijoille. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 15.8.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024081324136

Holm, N., Ikonen, J., Siekkinen, K., Ansala, J. & Parikka, S. 2023. Tässä istun enkä muuta voi – korkeakouluopiskelijoiden istuminen ja paikallaanolon paikat koronaepidemian aikana. Tutkimuksesta tiiviisti 12/2023. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 27.11.2023. Saatavissa https://www.julkari.fi/handle/10024/146432

Suni, J. ym. 2019. Liikkumisen suositukset eilen, tänään ja huomenna. Liikunta & Tiede 56 6/2019. Viitattu 8.11.2023. Saatavissa https://www.lts.fi/media/liikunta-tiede-lehden-artikkelit/6_2019/lt_6_19_8-14_lowres.pdf