Lapsipotilaan emotionaalinen valmistaminen silmäleikkaukseen

Turun yliopistollisen keskussairaalan eli Tyksin silmäleikkausosastolla hoidetaan viikoittain lapsipotilaita, joiden ikäjakauma on noin yksivuotiaista kouluikäisiin ja nuoriin. Toimenpiteet ovat pääsääntöisesti elektiivisiä ja päiväkirurgisia ja tehdään yleisanestesiassa. Leikkauspäätöksen jälkeen potilaat vanhempineen saavat kutsukirjeen yhteydessä kirjalliset ohjeet leikkauspäivään ja yleisanestesiaan valmistautumiseen. Lapsen emotionaalinen valmistaminen jännittävää leikkauspäivää varten jää kuitenkin pitkälti vanhempien oman aktiivisuuden varaan.

[Alt-teksti: Vihreisiin sairaalavaatteisiin puettu pieni keltainen nalle seisoo hoitotarviketarjottimella.]
Kuva 1. Silmäklinikan uninalle toivottaa lapsen tervetulleeksi toimenpidepäivään. (Kuva: Kirill Ahtola)

Hyvä valmistautuminen lisää turvallisuuden tunnetta

Lapsen tullessa leikkaukseen ja joutuessa näin uuteen tilanteeseen ovat pelko ja ahdistus ymmärrettäviä tunteita, varsinkin kun siihen oletettavasti liittyy epämukavia ja mahdollisesti kivuliaitakin toimenpiteitä. Lapsella onkin oikeus saada ikätasonsa mukaisesti tietoa toimenpiteestä, tulevista tapahtumista ja tuntemuksista. Hyvä valmistautuminen lisää lapsen ja vanhemman turvallisuuden tunnetta ja helpottaa yhteistyötä hoitohenkilökunnan kanssa. (Boles 2016.)

Vanhempien merkitys on suuri lapsipotilaiden valmistelussa. On todettu, että mahdollisuus tutustua leikkauspäivän tapahtumiin etukäteen parantaa vanhempien aktiivisuutta valmistella lasta leikkauspäivään sekä tyytyväisyyttä leikkauksen jälkeen (Chow ym. 2016). Toimenpiteestä kerrottaessa pitää huomioida, että pienet lapset ajattelevat hyvin konkreettisesti ja siksi onkin huomioitava tarkkaan, millaisia sanoja ja käsitteitä toimenpiteistä käytetään. (Storvik-Sydänmaa ym. 2019.)

Lapsen huomiointi kirjeellä

Silmäleikkausosastolla koettiin tarpeelliseksi kehittää lapsipotilaiden preoperatiivista ohjausta. Anestesiahoitotyöhön erikoistunut osaaja -täydennyskoulutuskurssin yhteydessä kehittämistehtäväksi valikoitui laatia lapselle oma kutsukirje, jonka tavoitteena on luoda lapselle ikätasoon sopivalla tavalla totuudenmukainen ja positiivinen kuva toimenpidepäivästä silmäleikkausosastolla. Kirjeen tarkoituksena on sekä vahvistaa vanhempien valmiuksia valmistella lasta toimenpiteeseen että huomioida lapsi tärkeänä osana omaa hoitoaan.

Kirjeen kohderyhmäksi valikoitui alakoulu- ja leikki-ikäiset lapset, ja sen laatimista varten seurattiin lapsipotilaan hoitopolkua yhden leikkauspäivän ajan Tyksin silmäklinikan päiväkirurgisella ja leikkausosastolla. Lisäksi keskusteltiin hoitokäytännöistä hoitajien kanssa ja pyydettiin kommentteja ja ehdotuksia koskien kirjeen raakaversiota.

Tuotoksena syntyneessä kirjeessä leikkausosaston Uninalle toivottaa lapsen tervetulleeksi ja havainnollistavien kuvien avulla kertoo tulevasta leikkauspäivästä. Kirjeessä kerrotaan mitä toimenpidepäivänä konkreettisesti tapahtuu, keitä lapsi tapaa päivän aikana, mitä valmisteluhuoneessa tapahtuu, millaisia mittareita ja laitteita käytetään ja mitä leikkauksen jälkeen heräämössä ja päiväkirurgisen osaston lepäämössä tapahtuu ennen kotiutumista.

[Alt-teksti: Leikkaussali, jossa hoitaja osoittaa kädellään kohti monitoria ja lapsipotilas katselee samaa näkymää pehmolelu toisessa kädessä, toisen käden etusormessa on mittalaite johtoineen.]
Kuva 2. Pientä potilasta valmistellaan yleisanestesiaa varten leikkaussalissa. (Kuva: Kirill Ahtola)

Kirje tullaan lähettämään lapsipotilaille kutsukirjeen yhteydessä ja se liitetään myöhemmin myös Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hoito-ohjeet.fi -sivulle. Kirjeestä on sekä suomen- että ruotsinkieliset versiot.

Toiveissa on, että kirjeen pohjalta voitaisiin jatkossa toteuttaa myös ohjausvideo, esimerkiksi yhteistyössä opinnäytetyötä tekevän opiskelijaryhmän kanssa. Lapsen ikätasoon sopiva ja oikein ajoitettu preoperatiivinen ohjausvideo kun on varsin kustannustehokas audiovisuaalinen ohjausmenetelmä ja toimiva myös pienimmillä leikki-ikäisillä lapsilla.

Kirjoittajat

Kaisa Ylä-Outinen työskentelee sairaanhoitajana Tyksin silmäleikkausosastolla ja opiskelee LAB-ammattikorkeakoulun Anestesiahoitotyöhön erikoistunut osaaja -koulutuksessa.

Maria Tuominen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa lehtorina Hyvinvointi-yksikössä. Hän on toiminut vastuuopettajana Anestesiahoitotyöhön erikoistunut osaaja -koulutuksessa.

Lähteet

Boles, J. 2016. Children’s Corner: Perspectives on Supportive Care. Preparing Children and Families For Procedures or Surgery. Pediatric Nursing. Vol 42(3): 147–149. Viitattu 18.2.2022. Saatavissa http://search.ebscohost.com.ezproxy.saimia.fi/login.aspx?direct=true&db=c8h&AN=116249515&site=ehost-live

Chow, C.H.T., Van Lieshout, R.J., Schmidt, L.A., Dobson, K.G. & Buckley, N. 2016. Systematic Review: Audiovisual Interventions for Reducing Preoperative Anxiety in Children Undergoing Elective Surgery. Journal of Pediatric Psychology. Vol. 41(2): 182-203. Viitattu 18.2.2022. Saatavissa doi: 10.1093/jpepsy/jsv094.

Storvik-Sydänmaa, S., Tervajärvi, L.& Hammar, A-M. 2019. Lapsen ja perheen hoitotyö. Sanoma Pro Oy. Helsinki.