Ajattele auton perinteistä kojelautaa: yhdellä vilkaisulla ymmärrät nopeutesi ja näet jäljellä olevan polttoaineen ja saat muuta olennaista tietoa – ilman että ajat ojaan. Hyvä digitaalinen kojelauta eli dashboard toimii eri palveluissa juuri näin, se kokoaa ja rikastaa ajantasaista dataa eri lähteistä ja esittää sen tarkoituksenmukaisesti ja nopeasti ymmärrettävässä muodossa.
Big datalla on monia lähteitä, mukaan lukien sosiaalinen media, digitaaliset alustat, IoT-sensorit sekä koneiden tuottama data ja se kasvaa koko ajan. Maailmassa tuotetaan jo arviolta 175 zettabittiä dataa vuosittain (IDC 2018). Organisaatiot tarvitsevat uusia välineitä alati kasvavan tiedon hallintaan ja hyödyntämiseen. Dashboardit ovat eräs keino tässä. Ne ovat jo osa arkeamme niin älysormuksen appissa kuin tehtaan tuotannonohjausjärjestelmässä.
Hyvät suunnittelukäytännöt
Dashboard-suunnittelu on informaatiomuotoilun ja käyttöliittymäsuunnittelun leikkauspiste. Siinä yhdistyvät datan tehokas visualisointi ja käyttäjäystävällinen vuorovaikutus. Kyseessä ei ole helpoin designin osa-alue, sillä suunnittelijan on oltava monitaitoinen: on ymmärrettävä datan lisäksi ihmisen kognitiota, liiketoiminnan tavoitteita ja tietysti käyttäjäkeskeisen suunnittelun käytännöt testauksineen, sillä todellinen datan käyttö poikkeaa usein oletuksista: käyttäjät eivät aina katso sitä, mitä suunnittelija olettaa.
Suunnittelu alkaa kulloisenkin dashboardin tarkoituksen ymmärtämisestä. Tähän ensimmäiseen vaiheeseen on hyvä liittää nykytilanteen kartoitus, datan valinta, sekä esiarviointikysely (Altarazi ym. 2023). Tämä määrittelee mikä layout-tyypeistä sopii parhaiten käsillä olevaan tarkoitukseen, sen jälkeen voidaan pohtia mm. mitä graafit sopivat minkäkin datan esittämiseen (Kothari 2021).
Dashboardiin voi soveltaa viiden sekunnin testiä (Heikkilä 2025, 42). Sääntö pakottaa priorisoimaan tiedon ja välttämään turhia elementtejä. Valkoinen tila ja yksinkertainen väripaletti tukevat tätä. Toinen merkittävä periaate on hierarkkinen tiedon esitys. Tärkeimmät mittarit tulee huomata ensin, ja vähemmän kriittiset tiedot sijoittaa tukevaan rooliin. Idea on esittää vain tarpeellinen tieto, ja välttää kuormittamasta käyttäjää turhalla. Few (2013) mainitsee lisäksi kontekstoinnin ja yhden sivun säännön. Pelkät numerot eivät riitä, tulee olla vertailukohtia. Dashboard ei myöskään ole pitkä vieritettävä sivu, vaan tieto pyritään saamaan yhteen näkymään. Tiedon vaiheittainen avaaminen eli drill-down-toiminto on myös eräs keino saada suuri tietomäärä kontekstoidusti pieneen tilaan (Toptal 2017). Käyttäjä voi esimerkiksi klikata myyntilukuja ja nähdä aluekohtaisen jakauman.
Dashboard-suunnittelu vaatii siis monialaista tiimityötä: data-analyysiä, informaatiomuotoilua, käyttöliittymäsuunnittelua ja teknistä toteutusta. Myös käyttäjät ovat monenlaisia, samaa dashboardia saattavat käyttää eri henkilöt eri rooleissa. Siksi personoidut näkymät ovat harkitsemisen arvoisia: toimitusjohtajalle KPI-yhteenvedot ja myyjälle aluekohtaiset luvut. Suunnittelussa on hallittava data, käyttäjät, visuaalinen kieli, tekniset ratkaisut ja liiketoiminnan prioriteetit.
Hyvin suunnitellut dashboardit antavat organisaatioille kilpailuedun: ne nopeuttavat päätöksentekoa, parantavat tuottavuutta ja tekevät datasta aidosti hyödynnettävää. Jos näyttö täyttyy monimutkaisista valikoista ja tarpeettomista animaatioista, ydintehtävä hämärtyy.
Palataan artikkelin alkuun: informaatioähky on kasvava ongelma uusien autojen kojelaudoissa, jossa ihan muuhun yhteyteen alun perin suunnitellut viihdejärjestelmät, valikkomeret ja näyttävät animaatiot ovat tehneet pesän yhä kasvaviin näyttöihin – koska se on teknisesti mahdollista – ei koska se olisi ajamisen kannalta tarpeellista.
Kirjoittaja
Harri Heikkilä, taiteen tohtori, on visuaalisen viestinnän ja UX/UI:n yliopettaja LAB-ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutissa ja toimii asiantuntijana yritysyhteistyössä, jossa kehitetään oululaiselle startup-yritykselle dashboard-pohjaista tuotannonohjausjärjestelmää.
Lähteet
Altarazi, F., Santos, D. & Tomchesson, A. 2023. Framework for Developing Interactive Dashboards and Evaluating Their Usage Effectiveness: A Case Study. Proceedings of the 8th North American International Conference on Industrial Engineering and Operations Management, Houston, Texas, USA, June 13-16, 2023. IEOM Society International. Viitattu 21.9.2025. Saatavissa https://www.researchgate.net/publication/373434305_Framework_for_Developing_Interactive_Dashboards_and_Evaluating_Their_Usage_Effectiveness_A_Case_Study
DesignRush. 2025. Dashboard Design Trends. DesignRush. Viitattu 19.9.2025. Saatavissa https://www.designrush.com
Few, S. 2013. Information Dashboard Design: Displaying Data for At-a-Glance Monitoring. 2. painos. Burlingame: Analytics Press.
Heikkilä, H. 2025 UX/UI työkirja. 30 menetelmää valmiina palvelukseen LAB-ammattikorkeakoulun julkaisusarja, osa 83. Viitattu 20.9.2025. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/878950/LAB_2025_83.pdf?sequence=5&isAllowed=y
IDC. 2018. Data Age 2025: The Digitization of the World From Edge to Core. Viitattu 21.09.2025. Saatavissa https://www.networkworld.com/article/966746/idc-expect-175-zettabytes-of-data-worldwide-by-2025.html
Kothari, H. 2021 How to design better dashboards. Viitattu 19.9.2025. Saatavissa https://medium.com/user-experience-design-1/how-to-design-better-dashboards-c90d84460734
Toptal. 2017. Dashboard Design: Best Practices With Examples. Viitattu 21.9.2025. Saatavissa https://www.toptal.com/designers/data-visualization/dashboard-design-best-practices
Transpara. 2025. Verkkosivut. Viitattu 19.9.2025. Saatavissa https://www.transpara.com
