Tulehduksellisten suolistosairauksien (inflammatory bowel disease, IBD) lisääntyminen on viime vuosina ollut nopeaa. IBD luokitellaan kansansairaudeksi, sillä IBD-sairastavia on jo yli 55 000. Potilasmäärien kasvu ja tiukentuneet resurssit haastavat terveydenhuoltoa toimintojensa kehittämisessä myös IBD-potilasryhmän osalta.
Ryhänen (2023) selvitti opinnäytetyössään Etelä-Karjalan hyvinvointialueella perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon IBD-yhteistyöhön ja työnjakoon liittyviä kehittämisen tarpeita. Tutkimuksen mukaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisessä yhteistyössä tarvitaan selkeiden ohjeistusten lisäksi perusterveydenhuollon osaamisen vahvistamista, toimijoiden välistä työnjaon selkiyttämistä ja erikoissairaanhoidon tavoitettavuuden parantamista. Kehittämistyössä luotiin perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon IBD-työnjakomalli, joka auttaa ammattilaisia ohjaamaan IBD-potilaan oikean avun pariin. Työnjakomallia jatkojalostamalla organisaatioon voidaan luoda myös potilaita palveleva hoitopolku-kokonaisuus.
Polku potilasta varten
Monelle IBD-potilaalle on epäselvää, missä hänen hoitonsa jatkuu (Korhonen 2021). Tarkastelu siitä, teemmekö oikeita asioita ja teemmekö asioita oikein, on ajankohtainen. Vastauksien saaminen edellyttää asiakkaan ääntä.
Asiakaslähtöisyys on keskeinen tavoite lähes kaikessa sosiaali- ja terveysalan kehittämisessä. Asiakaslähtöisyydessä asiakas halutaan nähdä perinteistä potilasta aktiivisempana toimijana, jolla on myös omaa päätösvaltaa ja omaa vastuuta hoitoihin ja palveluihin liittyvissä asioissa. (Ristolainen ym. 2020, 243.) Kanta-Hämeen IBD-polku toimii hyvänä esimerkkinä asiakaslähtöisen IBD-polun rakentamisessa. Palvelupolku on toteutettu yhteistyössä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja asiakasedustajan kanssa (Korhonen 2021).
Digitalisaatio yhteistyön yhdistäjäksi
Kattavat hoitopolut ja kirjaamisen tarkkuus ohjaavat potilaiden hoitoa ja hoidon seurantaa (Ryhänen 2023). Ne eivät kuitenkaan itsessään vielä riitä takaamaan hoidon jatkuvuuden onnistumista. Potilaiden tietoisuutta omasta hoitopaikastaan tulisi vahvistaa teknologisilla ratkaisuilla. IBD-potilaiden omahoidon tukemisessa digitaalisia ratkaisuja on kehitetty, mutta ratkaisuja tarvittaisiin lisää erityisesti hoidon seurannan ja jatkuvuuden tarpeisiin. Automaattiset muistutukset verikokeiden ja kontrolliaikojen varauksen suhteen tukisivat potilaan turvallisen hoidon toteutumista.
Digitaalisia palveluja kehittäessä tulee olla etukäteen perillä teknologian käytön vaikutuksista palveluprosesseihin, ammattilaisen työhön sekä asiakkaan mahdollisuuteen saada hoitoa ja palveluja (Saranto ym. 2020, 204). IBD-potilaiden digitaalisten palveluiden kehittämisessä tulisi osata erottaa palveluiden kustannukset suhteessa IBD-potilaiden hoidon korkeisiin kokonaiskustannuksiin.
Kirjoittajat
Sari Ryhänen on LAB-ammattikorkeakoulusta integroitujen hyvinvointipalvelujen kehittämisen ja johtamisen YAMK-opinnoista valmistunut sairaanhoitaja, joka työskentelee asiantuntijasairaanhoitajana Etelä-Karjalan hyvinvointialueen gastroenterologian poliklinikalla.
Anne Suikkanen toimii LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä lehtorina.
Lähteet
fietzfotos. 2021. Kaksisuuntainen. Tie. Suunta. Pixabay. Viitattu 23.11.2023. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/kaksisuuntainen-tie-suunta-risteys-6367854/
Korhonen, V. 2021. Kanta-Hämeen uusi IBD-palvelupolku lisää hoidon tasalaatuisuutta. IBD ja muut suolistosairaudet ry. Viitattu 22.11.2023. Saatavissa https://ibd.fi/kanta-hame-ibd-palvelupolku/
Ristolainen, H. Roivas, P., Mustonen, E. & Hujala, A. 2020. Asiakaslähtöinen palveluohjaus. Teoksessa (toim.) Hujala, A. & Taskinen, H. Uudistuva sosiaali- ja terveysala. Tampere: Tampere University Press. 241–266. Viitattu 22.11.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-359-022-9
Ryhänen, S. 2023. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon IBD-yhteistyön kehittäminen Etelä-Karjalan hyvinvointialueella. Opinnäytetyö YAMK. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 29.11.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112932542
Saranto, K., Kinnunen, U-M., Jylhä, V. & Kivekäs, E. 2020. Digitalisaatio ja sähköiset palvelut uudistuvassa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Teoksessa (toim.) Hujala, A. & Taskinen, H. Uudistuva sosiaali- ja terveysala. Tampere: Tampere University Press.179–212. Viitattu 22.11.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-359-022-9
