Kouluterveyskyselyjen 2017 ja 2019 mukaan seksuaalinen häirintä on yleistä ja näyttää lisääntyneen viime vuosien aikana. Seksuaalinen häirintä vahingoittaa nuoren seksuaalista kehitystä ja on usein hämmentävä ja ahdistava kokemus. Vilkan (2011) mukaan seksuaalinen häirintä on verrattavissa fyysiseen tai henkiseen väkivaltaan. Lapset ja nuoret saattavat lisäksi reagoida seksuaaliseen häirintään käyttäytymällä esimerkiksi koulussa yliseksuaalisesti, aggressiivisesti tai pelokkaasti, näkemällä painajaisia, masentumalla, ahdistumalla tai kärsimällä keskittymisvaikeuksista.
Oppilaitoksilla velvollisuus puuttua seksuaaliseen häirintään
Opiskelijoilla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön ja kouluilla on velvollisuus puuttua häirintään sekä luoda kulttuuria, jossa häirintää ei hyväksytä. (Opetushallitus, 2018.) On tärkeää, että oppilaitoksissa kiinnitettäisiin seksuaalisen häirinnän vastaiseen työhön enemmän huomiota ja nuorten tietoisuutta asiasta lisättäisiin.
Mikko Ketvell ja Eine Siimes työskentelevät Helsingin kaupungin toisen asteen opiskelijahuollossa kuraattoreina. He kehittivät ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyönään keinoja seksuaalista häirintää vastaan toisen asteen oppilaitoksiin. Kuraattorin työssään he ovat havainneet, miten tärkeä ja ajankohtainen aihe seksuaaliseen häirintään puuttuminen on. YAMK-opinnäytetyössä kehitetty seksuaalisen häirinnän vastainen työkalu vastaa oppilaitosten haasteisiin konkreettisella tavalla ja hyödyntää ilmiön kanssa työskenteleviä ammattilaisia ja opiskelijoita.
Ketvellin ja Siimeksen (2020) opinnäytetyö toteutettiin helsinkiläisessä toisen asteen oppilaitoksessa ja opinnäytetyö oli kolmevaiheinen tutkimuksellinen kehittämistyö. Haastattelut tehtiin joulukuun 2019 ja helmikuun 2020 välillä. Ensimmäisessä vaiheessa opiskelijat haastateltiin käyttäen fokusryhmähaastattelua. Toisessa vaiheessa oppilaitoksen henkilökunta haastateltiin käyttäen Learning Café -menetelmää, josta saatu materiaali käytiin läpi ensimmäisen vaiheen opiskelijoiden kanssa. Jokaisen kehittämistyön vaiheesta saadun materiaalin pohjalta kehitettiin ”seksuaalisen häirinnän tarkistuslista”.
Ennaltaehkäisykeinot eivät vielä riittävällä tasolla
Opinnäytetyön tulosten perusteella:
● Oppilaitosten puuttumis- ja ennaltaehkäisykeinot liittyen seksuaaliseen häirintään eivät ole vielä riittävällä tasolla.
● Seksuaalisen häirinnän ennaltaehkäiseminen tulee aloittaa jo peruskoulussa, huomioiden oppilaiden ikätaso.
● Opiskelijan ilmoittaessa seksuaalisesta häirinnästä henkilökunnan tulee ottaa opiskelija vakavasti.
● Toimiva opiskelijahuolto ennaltaehkäisee seksuaalista häirintää.
● Seksuaalinen häirintä tulee nostaa näkyväksi teemaksi kiusaamisen rinnalle.
● Oppilaitosten henkilökunta tulee kouluttaa tunnistamaan seksuaalista häirintää.
● Oppilaitoksen henkilökunnan helppo lähestyttävyys helpottaa seksuaalisesta häirinnästä ilmoittamista.
● Seksuaalisuuden sekä sukupuolen moninaisuus tulee huomioida ennaltaehkäisyssä.
Seksuaalisen häirinnän vastaisen työn tarkistuslista
Kolmivaiheisen tutkimuksellisen kehittämistoiminnan tuloksena syntyi seksuaalisen häirinnän ehkäisyyn sekä puuttumiseen tarkoitettu tarkistuslista. Lista on jaettu neljään eri otsikkoteemaan: ennaltaehkäiseminen, puuttuminen, kohtaaminen sekä jälkihoito. Tarkistuslistan tarkoituksena on tukea oppilaitoksia seksuaalisen häirinnän vastaisessa työssä. Tarkistuslistaa voidaan käyttää yhdessä oppilaitoskohtaisen seksuaalisen häirinnän puuttumisen mallin tai ohjeistuksen kanssa. Tarkistuslista toimii apuvälineenä sekä niin sanotusti ”ideapankkina” siinä vaiheessa, kun seksuaalisen häirinnän vastaista työtä oppilaitoksessa suunnitellaan tai kehitetään sekä silloin, kun oppilaitoksessa on ilmennyt seksuaalista häirintää. Jokainen oppilaitos voi muokata sekä kehittää listaa omaan käyttöönsä ja tarpeeseensa sopivaksi.
Kirjoittajat
Mikko Ketvell työskentelee Helsingin kaupungilla kuraattorina toisen asteen opiskelijahuollossa. Hän valmistui LAB-ammattikorkeakoulusta 30.4.2020.
Kristiina Helminen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointi-yksikössä lehtorina.
Mari Kokkonen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointi-yksikössä yliopettajana.
Lähteet
Ketvell, M.& Siimes, E. 2020. Keinoja toiselle asteelle seksuaalisen häirinnän vastaiseen työhön. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu ja Laurea-ammattikorkeakoulu.
Opetushallitus. 2018. Opas seksuaalisen häirinnän ennaltaehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi kouluissa ja oppilaitoksissa. Oppaat ja käsikirjat 2018, 4:a. [Viitattu 15.8.2019.] Saatavissa:
https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/opas-seksuaalisen-hairinnan-ennaltaehkaisemiseksi-ja-siihen
THL. Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos. Kouluterveyskysely 2019. https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/ktk/ktk1/summary_perustulokset2?alue_0=87869&mittarit_0=199799&mittarit_1=200283&mittarit_2=403025&vuosi_0=v2017&kouluaste_0=161219#
Vilkka, H. 2011. Seksuaalinen häirintä. Jyväskylä: PS-kustannus.
