Yritysten tulevaisuudennäkymät Etelä-Karjalassa

Helmikuussa julkaistiin taas Suomen Yrittäjien, Finnveran sekä työ- ja elinkeinoministeriön pk-yritysbarometri, joka toteutetaan kaksi kertaa vuodessa. Barometrissä on koottu vastauksia yli 4000 pieneltä ja keskisuurelta yritykseltä, ja vastausten perusteella on saatu kattava kuvaus yritysten toiminnasta ja taloudellisesta toimintaympäristöstä, sen muutoksista ja kehitysnäkymiin vaikuttavista tekijöistä. Barometri on julkaistu valtakunnallisena sekä alueellisina raportteina. Valtakunnallisessa raportissa on eritelty päätoimialoja, alueellisissa raporteissa puolestaan kehitystä peilataan erityisesti kyseisten alueen yritysten ja koko maan välillä. (Pentikäinen & ym. 2026.)

Valtakunnallisesti suhdannenäkymät ovat pysyneet viime vuoden tasolla, saldoluvun ollessa 1. Etelä-Karjalan kohdalla luku näyttää synkältä, ollen -25. Vuosi sitten keväällä vastaava suhdanneluku Etelä-karjalassa oli 4. (Yrittäjät 2025) Etelä-Karjalassa arvio ensi vuoden liikevaihdosta oli -11 ja kannattavuus -19. (Yrittäjät 2026.)

Mitä synkeät suhdeluvut tarkoittavat käytännössä?

Etelä-Karjalassa on koettu isot irtisanomiset ja työttömyysaste on noussut ennätyskorkeaksi; tämä tarkoittaa, ettei ihmisillä ole rahaa käytössään entisen malliin. Tieto tästä syö pk-yrittäjien luottamusta tulevaisuuteen. (Tanskanen 2025.)

Yksi ratkaisu voisi olla Maailmanpankin tuki, ja organisaatio vierailikin Etelä- ja Pohjois-Karjalan maakunnissa pilotoitavia hankkeita etsimässä. Lappeenrannasta löytyy laaja kansainvälinen kampus, jossa voisikin olla Maailmanpankille potentiaalisia opiskelijoita, joita ohjata yrityksen perustamiseen tai ostamaan jo olemassa oleva yritys. (Suntio 2026.)

Suurimman kolhun Etelä-Karjalassa saavat pienet kunnat ja niiden yritykset: siellä jo yhden toimijan häviäminen synnyttää todennäköisesti ketjureaktion muidenkin toimijoiden häviämisestä. Kirjoitin blogitekstissäni joulukuussa 2024 pienten kuntien yritysten välisistä yhteistöistä. Oli vuokrattu yhteistä tilaa ja suunniteltiin jopa eri kunnissa olevien toimintojen paketoimista matkailijalle yhdeksi paketiksi (Tynkkynen 2024.) Tältä kantilta asiaa tarkastellessa on täysin selvää, että yhden yrityksen kaatuminen johtaa pelättyyn ketjureaktioon, jossa vaikeudet jakautuvat myös muihin yrityksiin.

MAMIKSA ─ maaseudun mikroyritykset kestävyyssiirtymän ajureina -hanke on kiertänyt pienissä Etelä-Karjalan kunnissa yhtenä tavoitteenaan saada kuntiin uutta yrittäjyyttä ja uusia yritysten välisiä yhteistöitä. Pienten kuntien perinteiset maaseudun alat, kuten maatalous ja turvetuotanto, on ajettu lähes kokonaan alas, ja jotta kunnat saataisiin pysymään elinvoimaisina, tarvitaan sinne uutta liiketoimintaa. (LAB 2026.)

Mistä tukea maaseudun yrityksille?

Maanviljelijät usein tietävät jo mahdollisista tukimuodoista ja mistä niitä haetaan. Kuitenkin maaseudulla on paljon muutakin yrittäjyyttä, varsinkin kun esimerkiksi Etelä-Karjalassa lähes kaikki muu paitsi Imatran ja Lappeenrannan keskustat luetaan maaseuduksi. Nämä yritykset eivät useinkaan ole tietoisia tuesta, jota yrityksen kehittämiseen voi saada esimerkiksi Elinvoimakeskukselta.

Maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistaminen kestävän kehityksen periaatteita noudattaen on maaseuturahoituksen tavoitteita. Tämä lisää yritysten toimintaedellytyksiä ja kehittää kilpailukykyä sekä auttaa ylläpitämään maaseudun elinvoimaisuutta. Rahoitusta voi saada yhteistyöhankkeisiin, koulutus- ja tiedonvälityshankkeisiin sekä yleishyödyllisiin investointeihin ja laajakaistainvestointeihin, joka kohdistuu maaseutualueelle. (Elinvoimakeskus 2026.)

Tukiviidakko voikin olla hankala hahmottaa yrittäjälle, joka koskaan ei tällaisista ole edes tiennyt. Jo se, että löytäisi erilaisia rahoitusmalleja oman yrityksen kehittämishankkeisiin, on monen mutkan takana, puhumattakaan itse hakuprosessista. Voimmekin omalta osaltamme maaseudulle suuntautuvissa LAB-ammattikorkeakoulun hankkeissa helpottaa asiaa vähän antamalla eri rahoitusinstrumenteista lisätietoa ja ohjata yrittäjiä varsinaisen neuvonnan pariin, jota saa myös Elinvoimakeskukselta.

Lähteet

Elinvoimakeskus. 2026. Maatalous ja maaseudun kehittäminen. Viitattu 13.3.2026. Saatavissa https://elinvoimakeskus.fi/maaseudun-palvelut-ja-elinkeinojen-kehittaminen?categoryId=1876595

LAB. 2026. MAMIKSA ─ maaseudun mikroyritykset kestävyyssiirtymän ajureina. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 13.3.2026. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/mamiksa-maaseudun-mikroyritykset-kestavyyssiirtyman-ajureina

Pentikäinen, M., Heinilä, J. & Ristola, J. 2026. Pk-yritysbarometri 1/2026. Suomen Yrittäjät. Viitattu 2.3.2026. Saatavissa https://www.yrittajat.fi/ajankohtaista/tutkimukset/pk-yritysbarometri-1-2026/

Suntio, M. 2026. Etelä-Karjalan pk-yritykset ovat vaipuneet murheen alhoon. Etelä-Saimaa. 19.2.2026, 4.

Tanskanen, J. 2025. Etelä-Karjalan työttömyysluvut nousevat ennätyskorkeiksi ─ syynä hyvinvointialueen ja paperitehtaan irtisanomiset. Yle. Viitattu 10.3.2026. Saatavissa https://yle.fi/a/74-20197248

Tynkkynen, M. 2024. Yrittäjien saamat hyödyt työpajoista. LAB Focus. Viitattu 10.3.2026. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/yrittajien-saamat-hyodyt-tyopajoista/

Yrittäjät. 2025. Pk-yritysbarometri. Alueraportti. Etelä-Karjala. Viitattu 4.3.2026. Saatavissa https://www.yrittajat.fi/app/uploads/public/2025/02/10079-PK-baro-kevat-2025-ALUE-Maakunta-Etela-Karjala.pdf

Yrittäjät. 2026. Pk-yritysbarometri. Alueraportti. Etelä-Karjala.Viitattu 4.3.2026. Saatavissa https://www.yrittajat.fi/app/uploads/public/2026/02/11499-PK-baro-kevat-2026-ALUE-Maakunta-Etela-Karjala.pdf