Yritysyhteistyö tekoälyvalmennuksen merkeissä herätti kiinnostusta Amsterdamissa

Kesäkuussa 2025 järjestetty UIIN-konferenssi kokosi Amsterdamiin kansainvälisen joukon korkeakoulu- ja innovaatiotoimijoita keskustelemaan elinkeinoelämän kanssa tehtävästä yhteistyöstä (UIIN 2025). LAB-ammattikorkeakoulun edustajana pidin esityksen pk-yrityksille suunnatusta tekoälyvalmennuksesta sekä osallistuin paneelikeskusteluun, jossa käsiteltiin muun muassa osaamisen kehittämistä ja sen tunnistamista eri konteksteissa.

Tekoälyvalmennuksessa erityistä huomiota sai sen konkreettinen toteutus, yritysten sitoutuminen ja julkisen rahoituksen rooli. Monissa maissa aihe koetaan ajankohtaiseksi, mutta vastaavanlaisia, matalan kynnyksen ja liiketoimintalähtöisiä valmennusmalleja ei ole vielä kehitetty laajasti. Esitys herätti keskustelua siitä, miten korkeakoulut voivat toimia käytännön kokeiluympäristöinä silloin, kun yritykset tarvitsevat tukea uuden teknologian omaksumisessa.

Matalan kynnyksen valmennusmalli kiinnostuksen kohteena

Esitys sisälsi kuvauksen siitä, miten Päijät-Hämeen alueella toteutettu tekoälyvalmennusmalli on rakennettu käytännönläheiseksi ja helposti lähestyttäväksi kokonaisuudeksi. Valmennus yhdistää pk-yritysten arjen tarpeet ja pedagogisesti ohjatun oppimisprosessin, jossa painottuvat konkreettiset sovelluskohteet ja osallistujien välinen vuorovaikutus. (Andelin 2025.)

Tekoälystä tehokkuutta ja asiakkuuksia -hankkeessa kehitetty valmennus on suunnattu erityisesti niille yrityksille, joilla ei ole aiempaa kokemusta tekoälystä (LAB 2025a). Valmennusohjelma koostuu viidestä lähitapaamisesta sekä digitaalisesta oppimisalustasta ja keskittyy liiketoiminnan kannalta keskeisiin käyttökohteisiin, kuten markkinointiin, asiakasviestintään ja sisällöntuotantoon. Esityksessä käytiin läpi myös osallistujien kokemuksia ja palautteita, joissa korostuivat oppimisen käytännönläheisyys, vertaistuki ja oivallukset tekoälyn soveltamisesta omassa työssä.

Konferenssiyleisöä kiinnosti erityisesti se, miten yritykset saadaan sitoutumaan valmennukseen, millä tavoin osallistujien erilaiset taustat huomioidaan ja miten julkinen rahoitus on integroitu malliin. Samalla nousi esiin kysymyksiä korkeakoulujen roolista käytännönläheisinä kehittäjinä ja kumppaneina tilanteissa, joissa teknologia ei ole vielä yrityksille tuttua. Lisäksi keskusteltiin siitä, miten kouluttajat pitävät osaamisensa ajan tasalla ja varmistavat sisällön ajankohtaisuuden osallistujille.

[Alt-teksti: henkilö pitämässä esitystä suuren näyttötaulun vieressä.]
Kuva 1. Esitys UIIN-konferenssissa: Enhancing AI Capabilities in SMEs – Insights from a Regional Initiative. (Kuva: Ninni Andelin)

Strategisen yhteistyön merkitys korostui

UIIN-konferenssin keskusteluissa toistui ajatus siitä, että yksittäiset hankkeet eivät riitä. Yritysyhteistyön vaikuttavuus edellyttää jatkuvuutta ja roolitusta, jossa korkeakouluilla voi olla selkeä asema sekä kehittäjänä että vuorovaikutuksen mahdollistajana. Erityisesti pk-yritysten näkökulmasta korostui tarve matalan kynnyksen yhteistyölle, jossa tuki on helposti saavutettavissa ja pitkäjänteisesti rakennettua.

Tämä havainto vahvisti kehittämistyötä KasvuSprintti-hankkeessa, jossa selvitetään edellytyksiä pk-yritysten kasvuun keskittyvän ajatushautomon perustamiselle LAB-ammattikorkeakoulun yhteyteen (LAB 2025b). Ajatushautomon tavoitteena on luoda yrityksiä palveleva, ketterästi toimiva rakenne, joka yhdistää kehittämisen ja verkostot.

Konferenssin teemat, kuten korkeakoulun rooli alueellisena vaikuttajana, ennakoiva kehittämisote ja uusien yhteistyörakenteiden tarve, linkittyivät hankkeen tavoitteisiin. Useissa puheenvuoroissa nousi esiin, että korkeakoulujen tulisi sekä tarjota osaamista ja tutkimusta että rakentaa tiloja, joissa syntyy uusia ideoita, kohtaamisia ja ratkaisuja. Tähän tarpeeseen ajatushautomo voi vastata toimimalla kehittämisen alustana, joka tukee niin liiketoiminnan kasvua kuin uuden osaamisen syntymistä.

Kansainvälisestä vertailusta rohkaisua

UIIN-konferenssi antoi tilaisuuden peilata kehittämistyötä kansainväliseen kontekstiin. Vaikka resurssit ja rakenteet vaihtelevat eri maissa, haasteet ovat yllättävän samanlaisia: kuinka tukea pk-yrityksiä muutoksessa, kuinka rakentaa aitoja kumppanuuksia ja kuinka tunnistaa vaikuttavuutta myös verkostojen ja osaamisen näkökulmasta. Konferenssi toi mukanaan kansainvälisiä kontakteja ja vahvistuksen sille, että LABin kaltaisella toimijalla on mahdollisuus olla aktiivinen vaikuttaja projektien toteuttajana, ajattelun suuntaajana ja yhteistyön rakentajana.

Kirjoittaja

Ninni Andelin toimii LAB-ammattikorkeakoulussa projektipäällikkönä Tekoälystä tehokkuutta ja asiakkuuksia -hankkeessa sekä TKI-asiantuntijana KasvuSprintti-hankkeessa.

Lähteet

Andelin, N. 2025. Enhancing AI Capabilities in SMEs – Insights from a Regional Initiative. Esitys UIIN-konferenssissa. 11.6.2025. Amsterdam.

LAB. 2025a. Tekoälystä tehokkuutta ja asiakkuuksia. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 16.6.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/tekoalysta-tehokkuutta-ja-asiakkuuksia

LAB. 2025b. KasvuSprintti PH – ajatushautomo pk-yritysten kasvun vauhdittaja Päijät-Hämeessä. Viitattu 16.6.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/kasvusprintti-ph-ajatushautomo-pk-yritysten-kasvun-vauhdittaja-paijat-hameessa

UIIN. 2025. Reimagining Universities for Talent, Innovation and Impact. Viitattu 17.6.2025. Saatavissa https://www.uiin.org/conference/