Kansainvälistä sairaanhoitajapäivää vietetään 12. toukokuuta. Tänä vuonna tulee myös kuluneeksi 150 vuotta ensimmäisen diakonissan Mathilda Hoffmanin virkaan vihkimisestä. Hoffman oli ensimmäinen Suomessa Diakonissalaitoksessa lääketieteellisen koulutuksen saanut sairaanhoitaja. Tämän jälkeen perustettiin sotilaiden hoitoa varten 1877 Punaisen Ristin suomalainen yhdistys, vuodesta 1920 alkaen Punainen Risti. Yhdistys alkoi tällöin suunnitella sairaanhoitajien lähettämistä sotilassairaaloihin. Vuonna 1879 Suomen Punainen Risti alkoi kouluttaa sairaanhoitajia omiin tarpeisiinsa. (Forsius 2013b.)
Sophie Mannerheim, hoitotyön uranuurtaja
Valtio alkoi huolehtia sairaanhoitajattarien koulutuksesta vasta vuonna 1893, jolloin koulutusta järjestettiin läänin sairaaloissa (Forsius 2013a). Vapaaherratar Sophie Mannerheimin nimitys vuonna 1904 Helsingin kirurgisen sairaalan ylihoitajaksi vaikutti merkittävästi hoitotyön koulutuksen kehittymiseen. Englannissa oppia saanut Sophie toimi Helsingin yleisen sairaalan sairaanhoitajatarkoulutuksen johtajattarena (Forsius 2005).
Ensimmäinen asetus sairaanhoitajista ja heidän koulutuksestaan annettiin vuonna 1897 (Forsius 2013a) ja seuraava vuonna 1910 (Forsius 2013b). Valtio ylläpiti sairaanhoitajakouluja, koulutus kesti kolme vuotta ja sisälsi erikoistumiskoulutuksen.
Perus- ja erikoistumiskoulutus erotettiin vuonna 1957, jolloin sairaanhoitajatutkinto suoritettiin 2,5 vuoden aikana. Jatko-opintoina oli mahdollista suorittaa sairaanhoidon tai terveydenhoidon erikoissairaanhoitajan tutkinto. (Rautava-Nurmi ym. 2020.)
Koulutusta muutettiin seuraavaksi vuonna 1987, jolloin opintoihin saattoi hakeutua peruskoulun jälkeen terveydenhuollon yleisjaksolle. Sairaanhoitajakoulutus kesti vuoden yleisjakson jälkeen 3,5 vuotta.
LABistä 2021 yli 300 hoitotyön ammattilaista
Nykyinen sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajatutkintoon valmistava ammattikorkeakoulujärjestelmä on aloittanut toimintansa vuoden 1991 kokeilun jälkeen.(Rautava-Nurmi ym. 2020.)
LAB-ammattikorkeakoulusta valmistui vuonna 2021 226 sairaanhoitajaa; terveydenhoitaja- ja ensihoitajatutkinnon suorittaneet mukaan lukien LABistä valmistui 316 hoitotyön ammattilaista.
Kirjoittaja
Miia Tyrisevä-Ryösö toimii lehtorina Hyvinvointi-yksikössä LAB-ammattikorkeakoulussa Lappeenrannan kampuksella ja on koulutukseltaan sisätautikirurginen sairaanhoitaja ja terveystieteiden maisteri.
Lähteet
af Hällström, J. 2020. Diakonissalaitoksen juuret ovat kotimaisessa kulkutautiepidemiassa. Viitattu 6.5.2022. Saatavissa: https://www.hdl.fi/blog/diakonissalaitoksen-juuret-ovat-kotimaisessa-kulkutautiepidemiassa/
Forsius, A. 2005. Sophie Mannerheim, suomalaisen sairaanhoidon uranuurtaja. Ihmisiä lääketieteen historiassa. Viitattu 6.5.2022. Saatavissa http://www.saunalahti.fi/arnoldus/smannerh.html
Forsius, A. 2013a. Turun sairaanhoidollinen säätiö ja sairaanhoitajien ammatillisen koulutuksen alku Suomessa 1800-luvun puolivälissä. Osa 1. Viitattu 6.5.2022. Saatavissa http://www.saunalahti.fi/arnoldus/turunsh1.htm
Forsius, A. 2013b. Turun sairaanhoidollinen säätiö ja sairaanhoitajien ammatillisen koulutuksen alku Suomessa 1800-luvun puolivälissä. Osa 2. Viitattu 6.5.2022. Saatavissa http://www.saunalahti.fi/arnoldus/turunsh2.htm
Rautava-Nurmi, H., Westergård, A., Henttonen, T., Ojala, M. & Vuorinen, S. 2020. Hoitotyön taidot ja toiminnot. Helsinki: Sanoma Pro Oy.
![[valkokankaalla kirjattu ensihoitajan työharjoittelun mahdollisuuksia kuten esimerkiksi perustason ensihoito ja päivystyshoitotyö. Valkokankaan vieressä ensihoitajaopiskelija kertomassa ensihoitajan opinnoista ja työnkuvasta.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2024/04/248_2024_Ensihoitajat-eivat-tyollisty-vain-ambulanssiin-510x510.jpg)
