Yrittäjyys ei ole vain liiketoimintaa, se on myös ajattelu- ja toimintatapa. Yrittäjä on myös yrityksensä tärkein henkilö, joka ohjaa yrityksen toimintaa. Tämän takia yrittäjältä vaaditaankin monenlaista osaamista ja joustavuutta omassa toiminnassaan (Peltola 2015, 16). Kellon ympäri ei voi kuitenkaan tehdä töitä, vaan yrittäjän työtuntien on oltava tehokkaita.
Yrittäjän näkökulmasta ylimääräinen työ, josta asiakas ei ole valmis maksamaan tai joka ei tuota yritykselle liiketaloudellista tulosta, ei ole järkevää (Torkkola 2015, 26.) Yrittäjällä on kuitenkin yrityksen päivittäiseen pyörittämiseen liittyviä velvollisuuksia, esimerkiksi kirjanpitoon ja markkinointiin liittyen. Yrittäjä voi tehostaa toimintaansa kehittämällä omaa osaamistaan, jolloin työn tekeminen on nopeutuu ja tehostuu (Lindholm & Salminen 2017, 18‒97.) Saman työn nopeampi tai tehokkaampi tekeminen ei kuitenkaan poista tarvetta itse työlle. On yritettävä löytää vaihtoehtoinen ratkaisu, jolla yrittäjä saa pakollisenkin työtehtävän suoritettua (Hämäläinen 2022).
Uusien mahdollisuuksien löytäminen on erityisen tärkeää, kun halutaan yritystoiminnassa parantaa kehitystoiminnan kautta jotakin työvaihetta (Ojasalo ym. 2014, 12‒13). Heikosti tuottavan manuaalisen työtehtävän korvaamisessa potentiaalinen ratkaisu on toiminnon automatisointi (Peltola 2005, 83.).
Yrittäjän digitaalinen työkaveri
Erityisen lupaava mahdollisuus pienyrittäjälle digitaalisten työtehtävien automatisointiin on ohjelmistorobotiikan hyödyntäminen. Ohjelmistorobotiikalla tarkoitetaan tietokonesovellusta, joka ohjelmoidaan jäljittelemään ihmisen tietokoneella suorittamaa manuaalista työtä (Azets 2022.) Ohjelmistorobotiikka ‒ Robotic Process Automation, RPA ‒ on prosessipohjainen ohjelmistoautomaatio, joka toimii muiden ohjelmistojen päällä. Tällä tarkoitetaan teknologiaa, jolla voidaan automatisoida toistuvia, samaa kaavaa noudattavia digitaalisia prosesseja (Turunen & Hirvonen 2021.)
Ohjelmistorobotiikka soveltuu erityisen hyvin tilanteisiin, joihin liittyy paljon manuaalista rutiinityötä ja joissa automatisointia perinteisissä järjestelmissä ei ole mahdollista tai taloudellisesti järkevää toteuttaa. Nämä rutiinitoimet noudattavat samoja ihmisen suorittaman työn sääntöjä ja vaiheita, erityisesti tilanteissa, joissa saman tapahtuman toistojen määrä on suuri (Kaarlejärvi & Salminen 2018, 53). Ohjelmistorobotiikan suurimpia etuja on sen nopeampi prosessin suorittaminen ja inhimillisten virheiden poistuminen (Mtech 2021.). Ohjelmistorobotiikkaa hyödyntämällä yrittäjät voivat parantaa toimintansa tehokkuutta ja laadukkuutta (Ganapathy 2021).
Ohjelmistorobotti on helppo viedä automaation ideasta toteen, sillä vanhoja digitaalisesti tehtäviä prosesseja ei tarvitse muuttaa, vaan ohjelmistorobotin voi rakentaa vanhan prosessin päälle (Jovanović ym. 2018.) Ohjelmistorobotiikka ohjelmistot toimivat Low-code, No-code periaatteella, joka tarkoittaa, ettei automaation rakentamiseen tarvita ohjelmointitaitoa. Ohjelmistorobotiikka sopiikin erityisen hyvin henkilöille, jotka haluavat omatoimisesti rakentaa automatisoituja toimintoja (Holopainen 2021).
Kirjoittajat
Kasperi Hämäläinen on valmistuva liiketalouden YAMK-opiskelija LAB-ammattikorkeakoulusta.
Lasse Torkkeli on digitaalisen liiketoiminnan yliopettaja LAB-ammattikorkeakoulussa.
Lähteet
Azets. 2022. Ohjelmistorobotiikka eli RPA (Robotic Process Automation). Azets Oy. Viitattu 10.9.2022. Saatavissa https://www.azets.fi/ohjelmistopalvelut/ohjelmistorobotiikka/
Ganapathy, A., 2021. Robotic process automation: end from entrepreneurial content editing to go live. Academy of Entrepreneurship Journal, 27(3), pp.1‒11.
Holopainen, R. 2021. StudioX: Kansalaiskehittämisen työkalu, joka oikeasti soveltuu kaikille kansalaisille. Efima. Blogi. Viitattu 6.1.2022. Saatavissa https://www.efima.com/blogi/studiox-kansalaiskehittamisen-tyokalu-joka-oikeasti-soveltuu-kaikille-kansalaisille/
Hämäläinen, K. 2022. Sähköpostimarkkinointi ohjelmistorobotiikalla. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, liiketalous. Lahti. Viitattu 10.9.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022091520208
Jovanović, S., Đurić, S.& Šibalija, T. 2018. Robotic process automation: Overview and opportunities. International Journal Advanced Quality. Viitattu 10.9.2022. Saatavissa https://www.researchgate.net/profile/Stefan-Jovanovic/publication/332970286_ROBOTIC_PROCESS_AUTOMATION_OVERVIEW_AND_OPPORTUNITIES/links/5cd42bac92851c4eab8df360/ROBOTIC-PROCESS-AUTOMATION-OVERVIEW-AND-OPPORTUNITIES.pdf
Kaarlejärvi, S. & Salminen, T. 2018. Älykäs taloushallinto: Automaation aika. Helsinki: Alma Talent.
Lindholm, T. & Salminen, J. 2017. Tehosta työtapojasi ‒ ja kaappaa aikaa itsellesi. 3. painos. Helsinki: J-Impact.
Mtech. 2021. Ohjelmistorobotiikan käyttäminen liiketoiminnassa. Opas. Mtech digital solution.
Ojasalo, K., Moilanen, T. & Ritalahti, J. 2014. Kehittämistyön menetelmät: Uudenlaista osaamista liiketoimintaan. 3. uud. painos. Helsinki: Sanoma Pro.
Peltola, A. 2005. Hallitse ajankäyttösi. Helsinki: Perhemediat.
Peltola, L. 2015. Liikeideasta liikkeelle. 10. uud. p. Helsinki: Edita.
Torkkola, S. 2015. Lean asiantuntijatyön johtamisessa. 7 painos. Helsinki: Talentum Pro.
Turunen, M. & Hirvonen, J. 2021. Poweria prosesseihin: Microsoft Power Automate Desktop RPA automaatio ratkaisuna. Webinaari. Efima.