Työnantajan tuki edistämässä kestävää työmatkaliikkumista

Kestävää työmatkaliikkumista pilotoivassa PPBP-hankkeessa (LAB 2022) kartoitetaan kokemuksia ja toiveita sekä kerätään tietoa siitä, millaisin toimenpitein työnantaja voi helpottaa työntekijöiden siirtymistä kestäviin liikkumistapoihin. 

Kaupunkisuunnittelun avulla kestävään liikkumiseen siirtymistä helpotetaan rakentamalla turvallisia ja selkeitä väyliä kävelijöille ja pyöräilijöille. Tästä on hyviä esimerkkejä muun muassa Hollannista ja Tanskasta. (Vaismaa ym. 2011.) Harva työnantaja kuitenkaan pystyy vaikuttamaan kaupunki- ja liikennesuunnitelmiin. Siitä huolimatta heillä on mahdollisuuksia helpottaa kävelijöiden ja pyöräilijöiden arkea ja näin ohjata työntekijöitään valitsemaan kestävän liikkumismuodon. 

[Alt text: Paljon erilaisia polkupyöriä parkkeerattuna sikin sokin. Osa pyöristä on pyörätelineissä, osa sijoitettuna niiden viereen.]
Kuva 1. Moni pyöräilijä pohtii pyöräparkkien riittävyyttä ja turvallisuutta. (Kuva: Marjut Villanen)

Työsuhdepyörät, suihkut, pyöräparkki…

Työmatkaliikkumisen edelläkulkija -tunnustuksia jaetaan eri puolilla Suomea. Näitä hyviä käytäntöjä voivat soveltaa omaan toimintaansa muutkin työnantajat.

Helsingin seudun ympäristöpalvelut on lisännyt runkolukittavia pyöräpysäköintipaikkoja, järjestänyt pyöränhuoltopisteen sekä sosiaalitiloihin kaapit varusteiden kuivatusta varten (STT 2021a). Alva Oy Jyväskylästä on puolestaan tukenut työntekijöidensä kestävää liikkumista ottamalla käyttöön työsuhdematkalipun ja työsuhdepolkupyörän. Yhtiön uusiin toimitiloihin on lisätty turvallinen ja tilava pyöräparkki sekä kiinnitetty huomiota toimiviin suihku- ja pukeutumistiloihin (JYPS 2021). Pohjois-Savon ELY-keskuksessa on otettu käyttöön tavallisia ja sähköavusteisia polkupyöriä työasiamatkoja varten sekä jaettu työntekijöille pyöriin etu- ja takavaloja ja heijastimia (STT 2021b).

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tilaamassa ja Ramboll Finland Oy:n toteuttamassa TYKSin pyöräliikenteen raportissa (Ramboll Oy 2020) nostetaan esiin kolme asiaa, joiden avulla työnantaja voi kasvattaa pyöräliikenteen edellytyksiä omassa toimipisteessään.

Ensimmäinen näistä on alueen sisäisten pyöräliikenteen väylien parantaminen ja niiden kytkeminen yleiseen pyöräverkkoon. Tähän osioon kuuluvat selkeät opasteet ja turvalliset pyöräilijöiden siirtymät alueelle ja alueelta, kuten myös pyöräparkilta sisälle rakennukseen. Toinen ja merkittäväksi nostettu asia on pyöräpysäköinnin määrällinen ja laadullinen parantaminen. Tähän osioon kuuluvat muun muassa turvalliset runkolukittavat ja katetut pyöräparkit, jotka sijaitsevat rakennuksen läheisyydessä. Kolmantena kehittämiskohteena raportissa mainitaan pyöräliikennettä tukevat palvelut ja sosiaalitilat, esimerkiksi pyöräpumppujen ja huoltotyökalujen tai sähköpyörien latausmahdollisuuden tarjoaminen sekä suihkut ja varusteiden kuivatusmahdollisuus. 

[Alt-text: Polkupyöriä pysäköityinä kahteen katokselliseen pyöräparkkiin, joissa molemmissa on punaiset runkolukitusputket. Taustalla on kerrostaloja ja puilta sekä pensaita.]
Kuva 2. Runkolukittavat ja katokselliset pyöräparkit helpottavat pyöräilijöiden arkea ja ovat myös maisemallisesti kauniimpia. (Kuva: Marjut Villanen)

Hyötyjä työmatkaliikunnasta

Kestävää työmatkaliikkumista tukevat toimenpiteet ovat harvoin ilmaisia. Välittömiä kustannuksia arvioitaessa kannattaa kiinnittää huomiota kuitenkin myös hyötyihin, jotka pidemmällä aikavälillä tuottavat helposti alkuperäisiä kustannuksia suurempaa tulosta. Osa hyödyistä on yleisempiä ja koko yhteiskuntaa palvelevia, kuten hiilidioksidipäästöjen, ilmaa saastuttavien pienhiukkasten sekä melun väheneminen (Motiva 2022).

Osa hyödyistä puolestaan tuottaa työnantajalle suoraa etua. Tällaisiin voidaan lukea päivittäisen liikunnan, kuten pyöräilyn tai kävelyn terveysvaikutukset sekä positiiviset vaikutukset työhyvinvointiin ja työssäjaksamiseen (UKK-instituutti 2020  & 2022; Helsingin kaupunki 2014, 21‒23; Liikkuvatyöelämä.fi 2022). Myös mahdolliset positiiviset vaikutukset työnantajaimagoon kannattaa huomioida kustannuksia laskettaessa.

Kirjoittajat

Marjut Villanen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulun Liiketoiminta-yksikössä TKI-asiantuntijana ja toimii PPBP-hankkeen (LAB 2022) projektipäällikkönä.

Mari Karhinen opiskelee Koulutuskeskus Salpauksessa luonto- ja ympäristöalan perustutkintoa sekä toimii PPBP-hankkeessa projektityöntekijänä.

Lähteet

Helsingin kaupunki. 2014. Pyöräilyn hyödyt ja kustannukset Helsingissä. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosaston selvityksiä 2014:5. Viitattu 21.9.2022. Saatavissa https://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/los_2014-5.pdf    

JYPS. 2021. Jyväskylän Pyöräilyseura ry. Jyväskylän työmatkaliikkumisen edelläkävijä 2021 tunnustus Alva-yhtiöille. JYPS tiedotteet 20.9.2021. Viitattu 17.10.2022. Saatavissa https://www.jyps.fi/c99-keskustelu-ja-tiedotus/c20-tiedotteet/tyomatkaliikkumisen-edellakulkija-2021-alva

LAB. 2022. Pyörällä, potkulaudalla ja bussilla Päijät-Sotessa. Hanke. Viitattu 19.9.2022. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/pyoralla-potkulaudalla-ja-bussilla-paijat-sotessa-ppbp

Liikkuvatyöelämä.fi. 2022. Viitattu 17.10.2022. Saatavissa https://liikkuvatyoelama.fi/

Motiva. 2022. Ratkaisut. Pyöräily. Viitattu 21.9.2022. Saatavissa https://www.motiva.fi/ratkaisut/kestava_liikenne_ja_liikkuminen/nain_liikut_viisaasti/pyoraily

Ramboll Oy. 2020. Tyksin pyöräliikenteen järjestelyt ja pysäköinti kantasairaalan alueella. Raportti. Viitattu 10.9.2022. Saatavissa https://www.traficom.fi/sites/default/files/media/file/LO2020_Loppuraportti_TYKS.pdf

STT. 2021a. HSY sai vuoden 2021 Työmatkaliikkumisen edelläkulkija -tunnustuksen. Viitattu 15.9.2022. Saatavissa https://www.sttinfo.fi/tiedote/hsy-sai-vuoden-2021-tyomatkaliikkumisen-edellakulkija–tunnustuksen?publisherId=4396&releaseId=69918862

STT. 2021b. Edelläkulkija-tunnustus ELY-keskukselle pitkäjänteisestä työstä fiksun työmatkaliikkumisen eteen. Viitattu 17.10.2022. Saatavissa https://www.sttinfo.fi/tiedote/edellakulkija-tunnustus-ely-keskukselle-pitkajanteisesta-tyosta-fiksun-tyomatkaliikkumisen-eteen?publisherId=69817885&releaseId=69918909

UKK-instituutti. 2020. Liikkuminen. Kävely on tehokasta liikuntaa ja monipuolinen terveyspommi. Viitattu 21.9.2022. Saatavissa https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikuntalajit-ja-liikkumismuodot/kavely/   

UKK-instituutti. 2022. Elintapaohjaus. Työmatkakävelyn hyötyjä. Viitattu 21.9.2022. Saatavissa https://ukkinstituutti.fi/elintapaohjaus/arkiliikkumisen-edistaminen/tyomatkakavelyn-hyotyja/

Vaismaa, K., Mäntynen, J., Metsäpuro, P., Luukkonen, T., Rantala, T. & Karhula, K. 2011. Parhaat eurooppalaiset käytännöt pyöräilyn ja kävelyn edistämisessä. Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne, Tampere. Viitattu 19.9.2022. Saatavissa https://research.tuni.fi/verne/tutkimus/kestava-liikkuminen/pykala/parhaat-eurooppalaiset-kaytannot-pyorailyn-ja-kavelyn-edistamisessa-pykala/