Hiilijalanjäljen laskeminen osana elinkaarianalyysia

Tulevaisuudessa tulee entistä tärkeämmäksi arvioida tekstiilien ja muiden tuotteiden kuormittavuutta suhteessa ilmastonmuutokseen. Hiilijalanjäljen määrittäminen on tähän mennessä ollut käytetyin arviointitapa. Hiilijalanjäljen laskenta perustuu Euroopan Unioinin EU:n laatimaan Product Environmental Footprint (PEF)-ohjeistukseen. Siinä missä hiilijalanjäljen laskeminen huomioi vain yhden ympäristövaikutusluokan (ilmaston muutos), käsittää PEF tai elinkaarilaskenta monia muita kategorioita (esimerkiksi maankäytön muutokset ja luonnonvarojen ehtyminen). Toisin sanoen hiilijalanjäljen laskeminen on yksinkertaistettu versio PEF-ohjeistuksen avulla laskemisesta, mutta molemmat perustuvat ISO 14040 -standardiin, joka on kansainvälinen ohjeistus elinkaarianalyysia varten. Kiteytetysti voidaan sanoa, että hiilijalanjäljen laskeminen on vain yksi osa elinkaarilaskentaa. (Muthu 2015, 3.) 

A person sitting at a table with a computer

Description automatically generated
KUVA 1. Tuotesuunnittelijan materiaalivalinnoilla on suuri merkitys tuotteen hiilijalanjälkeen. (Kuva: Carreno 2020)

Laskennan vaiheet  

ISO 14040-standardi jaottelee hiilijalanjälkilaskennan neljään vaiheeseen: tavoitteen ja soveltamisalan määrittely, inventaarioanalyysi, vaikutuksien arviointi ja tulosten tulkinta. Ensimmäisen vaiheen tarkoituksena on määritellä tutkimuksen tarkoitus, kohdeyleisö ja rajata tutkittu aihealue. Tähän työvaiheeseen liittyy myös vahvasti toiminnallisen yksikön määrittäminen. (Muthu 2015, 3–4.) Tämä tarkoittaa käytännössä vertailuyksikköä, jonka suhteen tietoja lasketaan. Se voi olla esimerkiksi yksi toiminto tai kilo määriteltyä tuotetta. (Suomen ympäristökeskus 2017.)   

Inventaarioanalyysi on hiilijalanjälkilaskennan aikaa vievin vaihe. Inventaarioanalyysissä tyypillisesti käydään läpi huolellisemmin edellistä vaihetta ja määritellään tuotejärjestelmä eli yksikköprosessit sekä selvitetään niiden materiaali- ja energiavirrat. On tapauskohtaista, kuinka yksityiskohtaisesti prosessit määritellään, mutta ainakin keskeisimmät yksikköprosessit tunnistetaan. (Suomen ympäristökeskus 2017.) Saatujen tietojen pohjalta arvioidaan, mitä kasvihuonekaasuja oletetaan prosessien aikana syntyvän ja kuinka paljon (Muthu 2015, 5). 

Laskennan kolmannessa vaiheessa identifioidaan kaikki mahdolliset esiin ilmenneet kasvihuonekaasut. Näin saadaan selville kasvihuonekaasujen lämpövaikutus. (Muthu 2015, 5.) Tulokset ilmoitetaan muodossa GWP100, joka tarkoittaa globaalia lämmityspotentiaalia 100 vuoden ajan päästöistä. Käytännössä tällä ilmaistaan kasvihuonekaasun aiheuttamaa lämmitysvaikutusta verrattuna hiilidioksidiin massayksikköä kohden. (Environmental Protection Agency 2020.) 

Tulosten tulkinta on laskentaprosessin vaikuttavin osa 

Hiilijalanjäljen laskennassa viimeisenä vaiheena on tulosten tulkinta eli käytännössä tulkitaan ja arvioidaan saatuja tuloksia ja mahdollisesti tehdään joitakin aikaisempia vaiheita uudestaan tulosten vahvistamiseksi (Muthu 2015, 5). Usein tulkitaan myös laskennassa ilmenneitä epäjohdonmukaisuuksia ja tunnistetaan tuloksiin vaikuttavia tekijöitä. Toisin sanoen kaikki saatu tieto kootaan kokonaisuudeksi ja tuloksia tarkastellaan kriittisesti. (Suomen ympäristökeskus 2017.) Tulosten kriittinen tarkastelu ja laskennan yksityiskohtien avaaminen onkin tärkeässä roolissa, kun arvioidaan laskennan vaikuttavuutta.  

LABissa on toiminut Tekstiilien ja muovien materiaalikierrot -tutkimustiimi puolen vuoden ajan. Tiimin jäsenet toteuttavat teeman mukaisia hankkeita, ja tiimin toiminta tukee Kiertotalous -vahvuusalueen toimintaa. Telaketju on verkosto, jonka sisällä toteutetaan useita hankkeita. LAB on mukana Business Finlandin rahoittamassa Telaketju2-hankkeessa. Yhtenä ko. hankkeen toimenpiteistä oli selvittää erilaisten elinkaaritietolaskentatyökalujen soveltuvuutta tekstiilituotteisiin. 

Kirjoittajat 

Ympäristötekniikan opiskelija Sofia Malin, joka suorittaa harjoittelua Telaketju-hankkeessa.  

Kirsti Cura, joka työskentelee Tekstiilien ja muovien materiaalikierrot -tutkimustiimin vetäjänä LAB-ammattikorkeakoulun Teknologia-yksikössä, ja toimii projektipäällikkönä tekstiilin kiertotaloutta edistävissä Telaketju– ja FINIX-hankkeissa. 

Lähteet 

Muthu, S. 2015. Handbook of life cycle assessment (LCA) of textiles and clothing. Iso-Britannia: Woodhead Publishing.  

Suomen ympäristökeskus. 2017. Tietoa elinkaariarvioinnista (LCA) ja elinkaariklinikka -toimintamallista pk-yrityksille. [Viitattu 26.10.2020]. Saatavissa: https://www.syke.fi/download/noname/%7B032490FA-19DF-4E5A-A40F-88E22B86DA20%7D/132057

United States Environmental Protection Agency. 2020. Understanding Global Warming Potentials. [Viitattu 26.11.2020]. Saatavissa: https://www.epa.gov/ghgemissions/understanding-global-warming-potentials 

Linkit 

Linkki 1. Telaketju. 201X Liiketoimintaa tekstiilien kiertotaloudesta. [Viitattu 12.11.2020]. Saatavissa: https://telaketju.turkuamk.fi/   

Linkki 2. FINIX. 2019. Sustainable textile systems: Co-creating resource-wise business for Finland in global textile networks. [Viitattu 12.11.2020]. Saatavissa: https://finix.aalto.fi/  

Kuvat 

KUVA 1. Roland Carreno. 2020. 5382501. Pixabay. [Viitattu 1.12.2020]. Saatavissa: https://pixabay.com/images/id-5382501/ 

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.