Kansallisen lapsistrategian päätavoitteena on lapsen hyvä elämä. Keskeistä tavoitteen saavuttamisessa on toimiva lapsi- ja perhepalveluiden järjestelmä sekä erilaisten palveluiden, tuen muotojen ja osallisuuden kanavien yhdenvertainen saatavuus. Tarkoituksena on vahvistaa moniammatillisen työn käytänteitä ja yhteistyön rakenteita. (Valtioneuvosto 2021.) Varhaiskasvatus on merkittävä osa palvelujärjestelmää, ja peruspalveluna se tavoittaa ensimmäisenä lähes kaikki yhteiskunnan perheet ja lapset. Varhaiskasvatuksen merkitys palveluiden saatavuuden, yhdenvertaisuuden, varhaisen tuen ja osallisuuden kannalta on ratkaiseva.
Varhaiskasvatuksen henkilöstörakenteeseen ja nimikkeisiin on tehty muutoksia lakiuudistuksen kautta ja tarkoituksena on nostaa henkilöstön koulutustasoa. Varhaiskasvatuksen sosionomi ei kuitenkaan ole kiinteä osa henkilöstömitoitusta, vaan kunnat voivat paikallisesti päättää tästä tarpeesta. (Karila ym. 2017, Varhaiskasvatuslaki 540/2018.) Moniammatillisen yhteistyön vahvistaminen on keskeisenä osana sekä lapsistrategiassa, varhaiskasvatuslaissa että varhaiskasvatusta ohjaavissa asiakirjoissa (Valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelma 2022, Valtioneuvosto 2021, Varhaiskasvatuslaki 540/2018). Mikäli varhaiskasvatuksen sosionomi ei ole kiinteä osa varhaiskasvatuksen moniammatillista tiimiä, herää huoli yhden ammattiryhmän tuoman erityisosaamisen menettämisestä varhaiskasvatuksessa.
Tavoitteena palvelujen saavutettavuus ja laatu
Varhaiskasvatuksessa olisi keskeistä vahvistaa moniammatillisen työn käytänteitä yhdessä eri toimijoiden kanssa, jotta voitaisiin turvata palveluiden yhdenvertaisuus ja varhainen tuki. Varhaiskasvatuksen sosionomin työnkuvaa on luonnosteltu ainakin ammattijärjestö Talentian toimesta: ydinosaamisena ovat perheiden kanssa tehtävä yhteistyö, monialainen yhteistyö, verkostotyö, varhainen tuki, osallisuuden vahvistaminen, palvelujärjestelmän tuntemus ja palveluohjaus sekä yhteisön toimintakulttuurin kehittäminen (Talentia ry 2022).
Varhaiskasvatuksen sosionomin työnkuvan selkeyttäminen on tärkeää. Siten pystytään vastaamaan moniammatillisen yhteistyön ja varhaisen tuen tarpeeseen päiväkodeissa. Parhaimmillaan sosionomi toimisi työyhteisössä perhetyön ja varhaisen tuen asioissa koordinaattorina: työtehtäviin kuuluisi olennaisesti palveluverkoston tuntemus, palveluohjaus ja moniammatillinen työskentely. Työnkuvan keskeinen osaamisalue olisi toimiminen yhteyshenkilönä eri lapsiperheiden palveluiden ja varhaiskasvatuksen välillä. Lisäksi sosionomi pitäisi yllä varhaisen tuen keskustelua työyhteisössä. Raitakari ym. (2019) nostavat esiin palveluiden yhteensovittamisen ja monialaisen yhteistyön tärkeyden, jotta voitaisiin ehkäistä palvelujärjestelmän pirstaleisuutta, asiakasprosessien hajanaisuutta ja tarjota varhaista tukea.
Lapsistrategiassa (Valtioneuvosto 2021) todetaan, että lähtökohtana palvelujärjestelmässä tulisi olla saavutettavuus, riittävyys, asiakaslähtöisyys ja laatu. Varhainen tuki sekä hyvinvoinnin edistäminen ovat merkittävässä roolissa, jotta pystytään ehkäisemään raskaampien palveluiden tarvetta sekä pitkällä tähtäimellä edistämään lasten ja perheiden elämänlaatua sekä arkea.
Kirjoittajat
Linda Kaltio on sosionomi (AMK) ja LAB-ammattikorkeakoulun sosionomi YAMK -opiskelija lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisen koulutuksesta. Hän toimii varhaiskasvatuksen opettajana Helsingin kaupungissa.
Elina Kosonen on LAB-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan lehtori, jota kiinnostaa lapsi- ja perhepalveluiden kehittäminen.
Lähteet
Alexandra_Koch. 2022. Tiimi, yhtenäinen, yhdessä. Pixabay. Viitattu 2.11.2022. Saatavissa https://pixabay.com/fi/illustrations/tiimi-yhten%c3%a4inen-yhdess%c3%a4-yksikk%c3%b6-6974882/
Karila, K., Kosonen, T. & Järvenkallas, S. 2017. Varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartta vuosille 2017–2030. Suuntaviivat varhaiskasvatukseen osallistumisasteen nostamiseen sekä päiväkotien henkilöstön osaamisen, henkilöstörakenteen ja koulutuksen kehittämiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:30. Viitattu 25.10.2022. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80221/okm30.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Raitakari, S., Räsänen, J-M., Kostiainen, T. & Juhila, K. 2019. Integroiva työtapa muotoutuvassa perhekeskuskontekstissa. Kriittisten tekijöiden tarkastelua. Tampere: Tampereen yliopistopaino. Viitattu 26.10.2022 Saatavissa https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/105437/978-952-03-1020-2.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Talentia ry. 2022. Varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävänkuva. Viitattu 24.10.2022. Saatavissa https://www.talentia.fi/talentia/talentian-tavoitteet/talentia-vaikuttaa-varhaiskasvatuksessa/varhaiskasvatuksen-sosionomin-tehtavakuva/
Valtioneuvosto. 2021. Kansallinen lapsistrategia. Komiteamietintö. Kansallisen lapsistrategian parlamentaarinen komitea. Valtioneuvoston julkaisuja 2021:8. Helsinki: Valtioneuvosto. Viitattu 26.10.2022. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162864/VN_2021_8.pdf?sequence=4&isAllowed=y
Varhaiskasvatuslaki 540/2018. Finlex. Viitattu 24.10.2022. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180540#Pidm45237815174992
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. 2022. Opetushallitus. Viitattu 24.10.2022. Saatavissa https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet_2022_0.pdf
