Kaksivuotinen esiopetuskokeilu on valtakunnallinen opetus- ja kulttuuriministeriön hanke, joka on alkanut elokuussa 2021 ja kestää vuoden 2024 toukokuun loppuun asti. Kokeilun tavoitteena on kehittää esiopetuksen vaikuttavuutta ja sisältöä sekä saada tietoa kaksivuotisen esiopetuksen vaikutuksista lasten sosiaalisiin taitoihin, itsetunnon muodostumiseen ja oppimisedellytyksiin. Kokeilun tarkoituksena on vahvistaa koulutuksellisen tasa-arvon toteutumista ja varhaiskasvatuksen, esi- ja alkuopetuksen yhteistyötä. (Opetushallitus 2021, 12.)
Vuorohoito on varhaiskasvatuksessa lapselle järjestettyä toimintaa, joka tapahtuu iltaisin, öisin ja viikonloppuisin. Vuorohoitoa on järjestettävä lapselle perheen tarpeen mukaisessa laajuudessa, joko vanhemman opiskelun tai työssäkäynnin vuoksi. (Varhaiskasvatuslaki 540/2018, 13§.) Vuorohoidossa pedagogiikka tuodaan kaikkiin lapsen erilaisiin hoitovuoroihin, eikä lapsen tarvitse olla päiväkodissa paikalla tiettyyn aikaan osallistuakseen pedagogiseen toimintaan. Vuorohoidossa lasten osallistuminen varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen on usein epäsäännöllistä, ja tämä tulee ottaa huomioon pedagogisen toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa. (Peltoperä 2019.)
Vuorohoidon erityispiirteiden huomioiminen
Vuorohoito haastaa kaksivuotisen esiopetuskokeilun ja varhaiskasvatuksen toteuttamista monin tavoin. Vuorohoidossa lasten hoitoajat eivät ole säännöllisiä, lasten määrät vaihtelevat ja työntekijöitä on paljon, jolloin lapsille kertyy päivän aikana runsaasti sosiaalisia kontakteja (Siippainen 2012, 118–120).
Opinnäytetyön kehittämistehtävässä (Luukkonen 2022) selvitettiin vanhempien näkemyksiä, toiveita ja tarpeita, jotka liittyivät vanhempien vuorotyön ja lapsen vuorohoidon näkökulmasta kaksivuotisen esiopetuksen järjestämiseen. Kehittämissuosituksiksi työssä nousivat toimiva tiimityöskentely ja pedagogisen toiminnan suunnitelmallisuus, varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen joustava toteuttaminen sekä tiedonkulun merkitys vuorohoidossa.
Vuorohoidon vaihtelevassa arjessa on tärkeää, että lapsilla selkeä päivästruktuuri, jota kaikki työntekijät toteuttavat. Vuorohoidossa pedagogisen toiminnan toteuttaminen vaatii suunnitelmallisuutta ja tiimityötä arjen vaihtelevuuden takia, minkä takia opettajien suunnitteluajat sekä työntekijöiden yhteiset tiimipalaverit ovat erityisen tärkeitä. Työntekijöiden ammatillisuuden vahvistuminen sekä laadukkaan pedagogiikan toteuttaminen vaativat keskustelua tiimin työtavoista ja lapsiryhmän tarpeista. (Järvinen & Mikkola 2015, 61–66.)
Vuorohoidossa olevien lapsien osalta on erityisen tärkeää, että esiopetusta ja varhaiskasvatusta toteutetaan joustavasti eri vuorokaudenaikoihin. Laadukas varhaiskasvatus on vuorohoidossa olevan lapsen oikeus ja vuorohoidon piirissä olevilla lapsilla on yhtäläinen oikeus oppia ja saada opetusta, vaikka he olisivat eri aikoihin päivästä paikalla. Tarjoamalla kaksivuotista esiopetusta eri vuorokaudenaikoihin mahdollisestaan lasten välinen tasa-arvo ja yhdenvertaisuus sekä kaksivuotiselle esiopetukselle valtakunnallisesti asetettujen tavoitteiden ja periaatteiden toteutuminen. (Siippainen 2022, 1–2.) Jotta tämänkaltainen esiopetuksen joustava toteutus voi onnistua, on huolehdittava henkilökunnan riittävyydestä. Riittävä ja osaava henkilökunta on esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen keskeisin laatukriteeri. (Leskisenoja 2019, 33.)
Kirjoittajat
Lotta Luukkonen on opiskelija LAB-ammattikorkeakoulussa, sosionomi YAMK-tutkinnossa, lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisen koulutusohjelmassa.
Jaana Mantela on LAB-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan lehtori.
Lähteet
Järvinen, K. & Mikkola, P. 2015. Oletko sä meidän kaa?: näkökulmia osallisuuteen ja yhteisöllisyyteen varhaiskasvatuksessa. Helsinki: Pedatieto Oy.
Leskisenoja, E. 2019. Positiivinen pedagogiikka varhaiskasvatuksessa. Toteuta käytännössä. Jyväskylä: PS-kustannus.
Luukkonen, L. 2022. Kaksivuotinen esiopetuskokeilu vuorohoidossa. Kehittämissuositukset toiminnan toteuttamiseen. Sosionomi YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, lapsi- ja perhepalveluiden kehittäminen. Theseus. Viitattu 28.11.2022 Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112724305
Opetushallitus. 2021. Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun opetussuunnitelman perusteet 2021.Opetushallitus. Viitattu 30.10.2022. Saatavissa https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Kaksivuotisen_esiopetuksen_kokeilun_opetussuunnitelman_perusteet_2021.pdf
Peltoperä, K. 2019. Pedagogiikan toteuttaminen vuorohoidossa, osa 2. Video. Viitattu 30.10.2022. Saatavissa https://www.youtube.com/watch?v=mQMb68-9nJQ&t=15s
picjumbo_com. 2015. Lapsi, leikkiä, tutkimus. Pixabay. Viitattu 30.10.2022. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/lapsi-leikki%c3%a4-tutkimus-v%c3%a4ri-oppia-865116/
Siippainen, A. 2012. ”Se tietynlainen vapaus että lapset tietää että koko talo on tyhjä” Vuorohoidon joustavat sukupolvisuhteet. Teoksessa Pekkarinen, E., Vehkalahti, K. & Myllyniemi, S. (toim.) Lapset ja nuoret instituutioiden kehyksissä. Nuorten elinolot -vuosikirja 2012. Helsinki: Unigrafia Oy, 116–127.
Siippainen, A. 2022. Laadukas varhaiskasvatus vuorohoidossa. Opetushallitus. Viitattu 30.2.2022. Saatavissa https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/oph_laadukas-vuorohoito_anna-siippainen.pdf
Varhaiskasvatuslaki 13.7.2018/540. Finlex. Viitattu 29.11.2022. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180540
