Työn merkityksellisyyden johtaminen tuo kilpailuetua yritykselle

Kokemus työn merkityksellisyydestä liittyy työntekijän motivaatioon, hyvinvointiin, tuloksiin ja sitoutuneisuuteen työpaikalla. Merkityksellisyys on ihmisille tärkeää. Se on elämänlaadun keskeinen lähde. (Martela 2020, 8–9.)

Mitä kokemus työn merkityksellisyydestä on?

Merkityksellisyys on keskeisessä roolissa kaikissa työntekijän omaan työhön liittyvissä isoissa päätöksissä: mistä hakea töitä, vaihtaako työpaikkaa ja miten työn mielekkyys löytyy esimerkiksi muutoksen jälkeen (Tammeaid 2020, 79–80).

Työn merkityksellisyyttä on tutkittu ja sen käsitettä on määritelty eri tavoin. Käsitettä on myös käytetty eri asiayhteyksissä. Kokemus työn merkityksellisyydestä on subjektiivinen ja moniulotteinen. Siihen vaikuttavat monet eri asiat. (Kukkurainen 2017; kuva 1.)

Kuva 1. Työn merkityksellisyyden avainkäsitteitä ja -tekijöitä. (Helenius-Akkanen 2022, 5)

Oman työn kokeminen merkitykselliseksi yhdistetään hyviin asioihin. Ihmiset työskentelevät ja voivat paremmin, kun he kokevat tekevänsä merkityksellistä työtä. Käytännössä kokemus merkityksellisen työn tekemisestä tarkoittaa, että työ on muutakin kuin väline toimeentulon saamiseen. Työn tekeminen itsessään tuntuu arvokkaalta ja tekemisen arvoiselta. (Martela 2020, 8–9.) Merkityksellisen työn edellytysten luomiseen ja johtamiseen tarvitaan mittaamisen kautta saatavaa tietoa (Saarelma 2021, 11).

Huomion kiinnittäminen asiaan kannattaa 

Tyytyväiset työntekijät tuovat yritykselle kilpailuetua ja etumatkaa muuttuvassa toimintaympäristössä. Työntekijäkokemus sitouttaa työntekijät yritykseen, auttaa houkuttelemaan parhaimmat osaajat taloon ja pitää heidät motivoituneina omassa työssään. Vaikka tunne merkityksellisen työn tekemisestä on tärkein työntekijäkokemuksen vaikutin, vain 65 % työntekijöistä kokee sen toteutuvan arjessa. (Talent Vectia 2020, 1–25.)

Helenius-Akkanen (2022, 2, 9, 50–54) tarkasteli YAMK-opinnäytetyössään työn merkityksellisyyttä johtamisen ja esihenkilötyön kehittämisen näkökulmasta. Kohdeorganisaatiossa toteutettiin kysely, jossa käytettiin CMWS (Comprehensive Meaningful Work Scale) – ja WAMI (Work and Meaning Inventory) -mittareita. Organisaatiossa on vuosien varrella toteutettu monenlaisia toimenpiteitä työtyytyväisyyden ja työhyvinvoinnin lisäämiseksi. Kyselyn tulosten mukaan tilanne on kohdeorganisaatiossa työn merkityksellisyyden kokemusten osalta hyvä. Jatkossa kehittämistoimet voisivat opinnäytetyön tulosten perusteella liittyä työntekijöiden yhteenkuuluvuuden lujittamiseen, itsensä kehittämiseen ja työn merkityksellisyyden säännölliseen mittaamiseen. 

Miten työn merkityksellisyyttä sitten johdetaan? Ensin pitää tunnistaa merkityksellisyyden kokemusta lisäävät ja vähentävät tekijät omassa työyhteisössä. Sen jälkeen niihin voidaan aktiivisesti vaikuttaa. Kehittämistoimet eivät mene hukkaan, sillä kokemus työn merkityksellisyydestä on yksi tulevaisuuden työelämän menestystekijöistä.  

Kirjoittajat

Kati Helenius-Akkanen valmistuu syksyllä 2022 LAB-ammattikorkeakoulusta tradenomiksi (YAMK, uudistava johtaminen).

Sari Suominen toimii johtamisen ja yrittäjyyden lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun Liiketoiminta-yksikössä Lahdessa.

Lähteet

Helenius-Akkanen, K. 2022. Työn merkityksellisyyden kokemuksen lisääminen johtamista ja esihenkilötyötä kehittämällä. Case: Yritys X. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, liiketoimintayksikkö. Lahti. Viitattu 26.11.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112824670

Kukkurainen, M. L. 2017. Merkityksellinen työ – käsitteen määrittely ja mittaaminen. LAMK RDI Journal. Verkkolehti. Viitattu 4.10.2022. Saatavissa https://www.lamkpub.fi/2017/12/21/1729/

Martela, F. 2020. Merkityksellinen työ – Mitä se on, miksi siihen kannattaa panostaa ja miksi se on erityisen tärkeätä juuri nyt? Teoksessa Einola-Pekkinen, V., Mäkelä, L., Pakarinen, T., Salo, M., Tammeaid, M., Vartiainen, M. & Vuorenmaa, H. Työn tuuli -aikakauskirja. 1/2020. 29. vuosikerta. Henkilöstöjohdon ryhmä – HENRY. 8–16. Viitattu 26.11.2022. Saatavissa https://www.henry.fi/ajankohtaista/tyon-tuuli/2020/tyon-tuuli-12020.html

Saarelma, E. 2021. Merkityksellisen työn vaikutukset ja johtaminen. Kandidaatintyö. Tampereen yliopisto, tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta. Viitattu 27.3.2022. Saatavissa https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/131816/SaarelmaElviira.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Talent Vectia. 2020. Työntekijäkokemuksen tila 2020 -tutkimus. Viitattu 22.11.2022. Saatavissa https://www.talentvectia.com/nakemykset/tutkimukset/tyontekijakokemuksen-tila-2020-tutkimus/

Tammeaid, M. 2020. Työn merkityksellisyys syntyy yksilöllisistä aineksista. Teoksessa Einola-Pekkinen, V., Mäkelä, L., Pakarinen, T., Salo, M., Tammeaid, M., Vartiainen, M. & Vuorenmaa, H. Työn tuuli -aikakauskirja. 1/2020. 29. vuosikerta. Henkilöstöjohdon ryhmä – HENRY. 79–84. Viitattu 26.11.2022. Saatavissa https://www.henry.fi/ajankohtaista/tyon-tuuli/2020/tyon-tuuli-12020.html