Koulussa saadaan ensikosketus kliinisiin taitoihin, mutta toistojen määrä tapahtuu työkentällä. Sama periaate toimii älyteknologian kanssa. Opiskelijoiden olisi tärkeää saada kosketus älyteknologiasta ja sen tuomista hyödyistä jo opiskeluvaiheessa. Samalla opiskelijoille syntyisi käsitys siitä, että älyteknologia tulee olemaan keskeinen osa sosiaali- ja terveysalan opintoja sekä tulevaisuutta. Älyteknologian mahdollisuudet ja jatkuva kasvu luovat myös haasteita koulun simulaatio-opetukseen.
Ammattikorkeakouluissa on tehty ja tehdään uudistuksia, joiden tarkoituksena on mahdollistaa koulutuksien nopeampi uusiutuminen. Sosiaalialan ja hoitotyön opetus sekä koulutus ovat muuttuneet vuosien aikana ja opetukseen tulee yhä modernimpia koulutusmenetelmiä. Yhdeksi vakiintuneeksi opetusmenetelmäksi on tullut simulaatio-opetus, joka kehittyy vuosi vuodelta. (Selinko 2016, 7–8.) WHO:n mukaan simulaatio-opetuksella on vaikutusta potilasturvallisuuteen, jonka myötä se suosittelee myös simulaatio-opetusta opetussuunnitelmiin edistämään potilasturvallisuutta (Soljalahti & Nyström 2020, 423–426).
Älyteknologian tarve nyt ja tulevaisuudessa
Ympäristöministeriön tutkimuksessa arvioidaan teknologia- ja älykotijärjestelmien hyödyntämisen kotona ja kotihoidossa lisääntyvän tulevaisuudessa kasvavan kysynnän myötä (Ympäristöministeriö 2017, 116–118). Alhaisen syntyvyyden vaikutukset näkyvät työikäisen väestön vähenemisenä, jolla on vaikutusta tulevaisuuden huoltosuhteeseen (SVT 2021). Ikääntyminen luo haasteita yhteiskunnalle, joten erilaisia välineitä ikäihmisten kotona selviytymisen tueksi tulee kehittää edelleen.
Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittaman ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin hallinnoiman KARITA-yhteishankkeen päämääränä on tuoda ja kehittää teknologiaa ikäihmisten kotona asumisen avuksi (Anttila & Alaroutu 2022). Eri toimijoilla on osoitetusti vahva halu lisätä älyteknologian hyödyntämistä ikäihmisten keskuudessa.
LABin simulaatiotila älykotiympäristöksi
Lappeenrannan kampuksen simulaatiotila kulkee nimellä Meidän Mummola, ja sitä lähdettiin kehittämään KARITA-hankkeen pohjalta. Antikaisen ja Ropposen (2022) tutkimuksellisessa kehittämistyössä selvitettiin, millaisia älyteknologiaratkaisuja voitaisiin tuoda simulaatiotilaan. Ratkaisuilla pyrittiin vastaamaan tämän päivän ja tulevaisuuden tarpeisiin. Tulokset osoittivat muun muassa, että sensoriteknologia on pysyvää. Sen käyttö tulee myös kasvamaan. Lisäksi Axitare-lääkeannostelijat ja etäyhteydet koettiin kotihoidon osalta toimiviksi älyteknologiaratkaisuiksi. Niillä pystyttiin toteuttamaan turvallista lääkehoitoa ja kotona asumista. (Antikainen & Ropponen 2022.)
Jos koulussa tarjottaisiin nykyaikainen älykotioppimisympäristö, tukisi se opiskelijan ammatillista kehittymistä ja loisi tasapuolisemmat lähtökohdat työelämään. Samalla se nopeuttaisi älyteknologiaratkaisujen käyttöönottoa.
Kirjoittajat
Ossi Antikainen opiskelee LAB-ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalan digitaaliset ratkaisut -YAMK-tutkintoa.
Henry Ropponen opiskelee LAB-ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalan integroitujen hyvinvointipalveluiden kehittäjä ja johtaja -YAMK-tutkintoa.
Päivikki Lahtinen työskentelee lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointi-yksikössä.
Lähteet
Antikainen, O. & Ropponen, H. 2022. Simulaatiotilan kehittäminen älykotiympäristöksi LAB-ammattikorkeakoulun Lappeenrannan kampukselle : Karita-hanke. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 2.12.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120726916
Anttila, H. & Alaroutu, E. 2022. Kotona asumisen teknologiat ikäihmisille (KATI) -ohjelma. Viitattu 9.6.2022. Saatavissa https://innokyla.fi/fi/kokonaisuus/kotona-asumisen-teknologiat-ikaihmisille-kati-ohjelma
geralt. 2017. Altmann, G. Etäyhteydet. Viitattu 2.12.2022. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/liikemies-internet-mantereilla-2682712/
Selinko, S. 2016. Simulaatiopolun kehittäminen ja simulaatiopedagogiikan edistäminen modulaarisessa hoitotyön ja sosiaalialan koulutuksessa Hämeen ammattikorkeakoulussa. Opinnäytetyö. Lahden Ammattikorkeakoulu. Viitattu 2.12.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016061012659
Soljalahti, S. & Nyström, P. 2020. Simulaatio ja potilasturvallisuus. Finnanest. Nro 5/2020, 423–426. Viitattu 2.12.2022. Saatavissa http://www.finnanest.fi/files/soljanlahti_simulaatio.pdf
Suomen virallinen tilasto (SVT). 2021. Syntyvyys ei ole Suomessa ikärakenteen kannalta riittävällä tasolla. Helsinki: Tilastokeskus. Viitattu 2.12.2022. Saatavissa https://www.stat.fi/til/vaenn/2021/vaenn_2021_2021-09-30_tie_001_fi.html
Ympäristöministeriö. 2017. Älyteknologiaratkaisut ikääntyneiden kotona asumisen tukena. Ympäristöministeriön raportteja. Nro 7/2017. Viitattu 2.12.2022. Saatavissa https://www.ekl.fi/site/assets/files/4327/alyteknologiset_ratkaisut_ikaantyneen_kotona_asumisen_tukena_ymra_7_2017.pdf
