OCD tarkoittaa pakko-oireista häiriötä, jota sairastaa maailmanlaajuisesti alle 2 prosenttia väestöstä, ja elinikäinen vallitsevuus on 1-3 %:n välillä (Leppämäki 2021, 17; Ramakrishnan 2022; Soininen 2019, 6).
OCD aiheuttaa lapsen toimintakykyyn sekä arkeen vaikuttavia ahdistavia pakkoajatuksia ja -toimintoja. Pakko-oireisiin kuluu paljon aikaa. (Terveyskirjasto 2022; Suvanto-Witikka 2021, 11.) Soinisen (2019, 6) mukaan lapsilla genetiikan selitysosuus OCD:ssa on noin 45‒65 %:n välillä. Ympäristötekijöillä on todettu vaikuttavuutta, ja myös glutaminergisiin, serotonergisiin, dopaminergisiin ja opioidijärjestelmiin vaikuttavien geenien yhteyttä OCD:hen on tutkittu.
Suomen Tourette- ja OCD-yhdistys julkaisee opaslehtisen pakko-oireista häiriötä sairastaville 7‒12-vuotiaille lapsille osana opinnäytetyötä (Autio 2022). Opaslehtinen julkaistaan https://www.tourette.fi/-sivuilla alkuvuonna 2023.
Pakko-oireet ovat ahdistavia
Pakkoajatukset ovat mieleen toistuvasti tunkeutuvia piinaavia ajatuksia tai mielikuvia, joita lapsen on vaikea hallita. OCD aiheuttaa pelkoa siitä, että jotain pahaa tapahtuu. Pakkotoiminnoilla lapsi yrittää hallita pakkoajatuksiaan, mikä hänestä tuntuu lievittävän pakkoajatuksista syntyvää ahdistusta. Lapselle tulee tunne, että pelottavan tapahtuman voi estää tekemällä tietyt asiat toistuvasti tismalleen samalla tavalla. Pakkotoimintoja toistamalla ahdistus kuitenkin oikeasti lopulta lisääntyy. (Leppämäki 2021, 13‒14, 17; Mielenterveystalo 2022; Suvanto-Witikka 2021, 10‒11, 17; Terveyskirjasto 2022.) Pakko-oireita lapselle voi äkillisesti aiheuttaa myös streptokokki-infektio. Tällainen OCD:n tyyppi on nimeltään PANDAS. (International OCD Foundation 2022.)
OCD-potilaille unen ongelmia on todettu aiheutuvan nukkumaanmenon viivästymisestä. Sirkadiaaninen rytmi häiriintyy. Lapselle univaje on erityisen haitallista, koska lapsen aivot kehittyvät nopeasti ja tarvitsevat kehittyäkseen riittävästi unta ja lepoa. Aivoterveydellä on vaikutus lapsen terveyteen sekä toimintakykyyn. (Kosola 2020; Simor ym. 2018.)
Intensiivisellä terapialla hyviä tuloksia
Tehokas hoitomuoto lasten OCD-oireisiin on intensiivinen ryhmässä tapahtuva terapeuttiavusteinen altistushoito, The Bergen 4-Day Treatment. Tässä norjalaisten psykologian professorien Gerd Kvalen ja Bjarne Hansenin kehittämässä hoitomuodossa potilas-terapeuttisuhde on 1 : 1. Lapsi saa terapeutin apua yksilöllisesti. Pakko-oireet tunnistetaan, ja ahdistaviin ei-toivottuihin käytösmalleihin puututaan. Ahdistuksen kohtaamista harjoitellaan uudella tavalla. (International OCD Foundation 2022; Tjelle ym. 2021.)
Yli 90 % B4DT-terapian läpikäyneistä on saanut erinomaista vastetta ja 70 % on hyvin toipuneita 1-4 vuoden jälkeen. Terapiassa lapsi kohtaa epämukavia asioita pienin askelin. Lapsi oppii selviytymiskeinoja, joiden avulla hän pärjää paremmin vaikeissa tilanteissa. OCD vaikuttaa koko perheen elämänlaatuun. Avun tulee olla laaja-alaista. (IOF 2022; Launes ym. 2020.)
Hoitotyössä on tärkeää ohjata ja tukea lapsia oman sairautensa hoitoon. Tuotettu opaslehtinen pakko-oireita sairastavalle 7–12-vuotiaalle kertoo pakko-oireista lapselle ymmärrettävällä kielellä kannustavasti ja rohkaisevasti. Vanhemmat voivat hyödyntää opasta keskustellessaan sairaudesta lapsensa kanssa.
Kirjoittajat
Maria Autio opiskelee LAB-ammattikorkeakoulussa sairaanhoitajaksi.
Päivi Ivanoff-Lahtela toimii LAB-ammattikorkeakoulussa opettajana sairaanhoitajakoulutuksessa.
Lähteet
Autio, M. 2022. Onko sullakin pakkoajatuksia? Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala, sairaanhoitaja (AMK).
geralt. 2022. Altmann, G. Touretten syndrooma, epilepsia, adhd. Pixabay. Viitattu 14.12.2022. Saatavissa https://pixabay.com/fi/illustrations/touretten-syndrooma-epilepsia-adhd-7194132/
International OCD Foundation. 2022. About OCD. Viitattu 20.11.2022. Viitattu 14.12.2022. Saatavissa https://iocdf.org/about-ocd/
Kosola, S. 2020. Voiko nuorten aivoterveyteen vaikuttaa? Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. 2020; 136 (18): 1997‒9. Viitattu 20.11.2022. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/duo15777%20
Leppämäki, S. 2021. Pakko-oireinen häiriö OCD. Teoksessa Leppämäki, S. & Savikuja, T. (toim.) Pakko-oireet ja OCD. 2. uudistettu painos. Jyväskylä: PS-kustannus.
Mielenterveystalo. 2022. Pakko-oireinen häiriö. Viitattu 20.11.2022. Saatavissa https://vanha.mielenterveystalo.fi/aikuiset/Tietopankki/Diagnoosi-tietohaku/F40-49/Pages/F42.aspx
Ramakrishnan, S., Robbins, T. W. & Zmigrod, L. 2022. Cognitive rigidity, habitual tendencies and obsessive-compulsive symptoms: Individual differencies and compensatory interactions. Viitattu 20.11.2022. Saatavissa https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC9094714/
Simor, P., Harsanyi, A., Csigo, K., Miklos, G., Lazar, A. S. & Demeter, G. 2018. Eveningness is associated with porr sleep quality and negative affect in obsessive compulsive disorder. Viitattu 20.22.2022. Saatavissa https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6035014/
Soininen, O. 2019. Pakko-oireisen häiriön hoito. Tampereen yliopisto. Viitattu 20.11.2022. Saatavissa https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/105338/SoininenOtto2019.pdf?sequence=1&isAllowed=y%20
Suvanto-Witikka, R. 2021. Työkirja pakko-oireiden hoitoon. 1. laitos. Helsinki: Duodecim.
Terveyskirjasto. 2022. Pakko-oireinen häiriö. Viitattu 20.11.2022. Saatavissa https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00403
Tjelle, K., Berg Obstad, H., Solem, S., Launes, G., Hansen, B., Kvale, G. & Hagen, K. 2021. Treatment adherence as predictor of outcome in concentrated exposure treatment for obsessive-compulsive disorder. Viitattu 20.11.2022. Saatavissa https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/fpsyt.2021.667167/full%20
Linkit
Linkki 1. Suomen Tourette- ja OCD-yhdistys. 2022. Viitattu 14.12.2022. Saatavissa https://www.tourette.fi/
