Tarvekartoitus vauhdittaa ukrainalaisten osallisuutta

Projektitoiminnassa on tärkeää vaikuttavuus. Sen takia hanketoiminnassa tulee aina huomioida kohderyhmän tarpeet. Vaikka asiakaslähtöisen suunnittelun käsite on abstrakti, kyse on hyvin käytännönläheisestä toiminnasta. Asiakaslähtöinen projektitiimi kerää tarvittavia tietoa asiakkaiden tarpeista ja toiveista suoraan asiakkailta. Kun asiakkaan tarpeet, ilot ja ongelmat tunnetaan, pystytään tuottamaan juuri asiakkaan tarvitsemaa tietoa ja palvelemaan paremmin.

Kuva 1. Razom–Yhdessä–Together -hanke tukee tilapäisen suojelun perusteella oleskeluluvan saaneiden työllistymistä Päijät-Hämeen alueella. (LAB 2023)

Lokakuussa käynnistyi Euroopan sosiaalirahaston tukema Razom-Yhdessä-Together -hanke (LAB 2023). Sen kohderyhmänä ovat työtä etsivät henkilöt, jotka asuvat Päijät-Hämeen alueella tilapäisen suojelun päätökseen perustuvalla oleskeluluvalla. Kohderyhmä koostuu lähes täysin ukrainalaisista. Razom-hankkeen tavoitteena on tukea heidän työllistymistään.

Hankkeen toteuttavat yhdessä LAB-ammattikorkeakoulu, Koulutuskeskus Salpaus ja Harjulan setlementti. Suora yhteistyö kohderyhmän kanssa auttaa saavuttamaan projektille asetetut tavoitteet tehokkaammin. Linkki Razom-Yhdessä-Together -hankkeen sivuille. (Linkki 1)

Toiveissa teollisuus- tai toimistotyötä

Ymmärtääkseen kohderyhmänsä tarpeita hanke teki kyselyn (Lappalainen 2022) työllistymisestä ja koulutuksesta. Vastaajia pyydettiin ilmoittamaan opintoihin ja työhön liittyvät tarpeet sekä kielitaito. Vastaaja saattoi myös jättää yhteystietonsa, jolloin hänelle voitiin kertoa suoraan hankkeen tarjoamasta avusta, esimerkiksi juuri häntä kiinnostavasta työ- tai koulutusmahdollisuudesta.

Kohderyhmää kannustetaan osallistumaan tähän kyselyyn henkilökohtaisessa ohjauksessa, ryhmäkeskustelussa, kohderyhmän vierailussa ja erilaisissa tapahtumissa. Tähän mennessä on saatu ensimmäiset tulokset. Linkki Kyselyyn työllistymisestä ja koulutuksesta. (Linkki 2)

Kyselyyn vastasi 81 ukrainalaista. Vastaajat valitsivat kolme alaa, joilla he haluaisivat työskennellä. Suurinta osaa kiinnosti työskentely teollisuudessa, toimistossa, siivousalalla, ravintola-alalla tai kaupan palveluksessa. Kiinnostusta oli myös työskentelyyn muilla aloilla (70 %).

Kuva 2. Vastaajia pyydettiin valitsemaan kolme alaa, joille he ensisijaisesti haluaisivat työllistyä Suomessa. (Kuva: Iuliia Polyanovska)

Kieltenopiskelu hyvässä vauhdissa

Noin joka kolmas vastaaja (34 %) ilmaisi osaavansa englantia, ja 60 %:lla on jo hallussa suomen kielen alkeet. Tästä näkyy, että monet ovat jo aloittaneet suomen opiskelun koulussa tai itsenäisesti. Suurin osa vastaajista myös on valmis kielten opiskeluun (81 %). Uuden ammatin opiskeluun oli valmis 48 % vastaajista, ja oman alansa opintoja voisi täydentää 37 %.

Erityisesti sote-alan opinnot kiinnostavat, samoin kaupan ala ja elintarvikeala. Ukrainalaiset osoittavat kovaa halua työskennellä, opiskella ja kehittää itseään sekä asettautua Suomeen, vaikka monille tulevaisuus on vielä epävarma.

Razom-hanke haluaa vastata tehokkaammin Ukrainasta paenneiden tarpeisiin, siksi toimintaa suunnitellaan kyselyn perusteella. Tammikuussa käynnistyneessä Razom-ohjauspisteessä voi ilman ajanvarausta saada tukea, ohjausta ja neuvontaa työhön ja opiskeluun liittyvissä asioissa. Kyselyn perusteella erotellaan opiskelupaikkaa etsivät ja töitä etsivät henkilöt. Hanke tulee järjestämään kohtaamisia rekryfirmojen kanssa sekä workshopeja kiinnostuksen kohteiden mukaan.

Ukrainalaisten työllistymisprosessissa on paljon esteitä voimakkaista työhaluista huolimatta. Yhteistyön kautta voidaan vaikuttaa tilanteeseen luomalla yleiskuva avustustoimista ja niihin liittyvistä haasteista ja onnistumisista.

Kirjoittaja

Iuliia Polyanovska työskentelee projektisuunnittelijana Razom-Yhdessä-Together – ja Lahden OSKE LAB -hankkeissa LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointi-yksikössä ja palvelee ukrainan ja venäjän kielillä.