Sote-alalla on puhuttu paljon erilaisista johtajuuden malleista sekä niiden mahdollisuudesta alan veto- ja pitovoiman parantamiseksi (TEM 2021). Pelkkä työtyytyväisyys ei riitä, vaan työstä haetaan innostusta, omistautumista ja kokemuksia työnimusta. Työn pitää mahdollistaa myös psykologisten perustarpeiden täyttymisen, kompetenssia, autonomiaa ja yhteenkuuluvuutta, niin että työntekijät kokevat itsensä osaaviksi, autonomiseksi ja osaksi tärkeää työryhmää. (Ryynänen ym. 2020, 246–247.)
Valtuuttavalla johtamisella tarkoitetaan esimieskäytänteitä, joilla mahdollistetaan ja pyritään tietoisesti lisäämään työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia, vastuuta sekä vapautta esimerkiksi luomalla itseohjautuvia tiimejä tai monipuolistamalla työtehtäviä. Esimiehen tehtävänä valtuuttavan johtamisen näkemyksen mukaan on erityisesti resurssien (esim. aika, raha, työtilat- ja välineet, koulutus) takaaminen työntekijöille, jotta he voivat toteuttaa vastuullisesti työtehtäviään. Tärkeää on huolehtia myös vastuun ja vapauden tasapainosta, tukea työntekijöiden oma-aloitteisuutta, motivaatiota ja itseluottamusta. Luottamus esimiehen ja työntekijän välillä on tärkeää, kuin myös hierarkkisen valtasuhteen purkaminen. (Ryynänen, Simonen & Karkkola 2020, 247–248.) Tietoa valtuuttavan johtamisen toteutumisesta käytännön työssä ja sen esteitä on kuitenkin vielä vähän.
Vastuun jakaminen tukee johtajan jaksamista
Piiraisen ja Siipolan (2023) YAMK-opinnäytetyössä selvitettiin laadullisella tutkimuksella hoivajohtajien näkemyksiä valtuuttavasta johtamisesta ja sen toteutumisesta. Tutkimuksen tulosten mukaan hoivajohtajat kokevat vastuun jakamisen tärkeäksi keinoksi sitouttaa työntekijöitä yhteisten asioiden hoitoon ja työkulttuurin kehittämiseen. Valtuuttavan johtamisen systemaattinen toteutus nähtiin myös keinoksi hoivajohtajien oman jaksamisen tukemiseen. Työntekijäpula ja henkilöstön suuri vaihtuvuus koettiin esteenä valtuuttavan johtamisen periaatteiden laaja-alaiselle soveltamiselle hoivatyössä.
Itseohjautuva tiimikin tarvitsee johtajan
Valtuuttavalle johtamiselle voi muodostua este, jos esihenkilö ei tarjoa tiimille ja sen jäsenille riittävästi autonomiaa työtehtävien hoitoon. (ks. Slåtten, Lien & Mutonyi 2022; Huhtakangas 2019.)
Oinnäytetyön tulokset antavat viitteitä siitä, että hoivajohtajan vähäinen kokemus henkilöstöjohtamisesta voi olla yhteydessä haluttomuuteen soveltaa valtuuttavan johtamisen käytäntöjä työtehtävien organisoinnissa (Piirainen & Siipola 2023). Valtuuttava johtaminen ei kuitenkaan ratkaise kaikkia työyhteisön haasteita, vaan sillä on oma paikkansa johtamisen kokonaisuudessa. Myös itse- ja yhteisöohjautuva tiimi tarvitsee tuekseen ja osaksi tiimiä johtajan.
Kirjoittajat
Johanna Piirainen on LAB-ammattikorkeakoulusta valmistuva YAMK-sairaanhoitaja, tavallista arkea viettävä aviovaimo ja mummi, joka pohtii sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja ja niiden tulevaisuutta oman kokemuksensa kautta.
Marita Siipola on LAB-ammattikorkeakoulusta valmistuva YAMK-sairaanhoitaja, joka uskoo valtuuttavalla johtamisella olevan vaikutusta työn merkityksellisyyden ja alan pito- sekä vetovoiman lisääntymiseen.
Arja-Tuulikki Malin, HTT, KL, VM, on LAB-ammattikorkeakoulun lehtori, joka opettaa sote-johtamista ja kehittämistä hyvinvointialan YAMK-koulutuksissa. Hän on myös johtamisen tutkija ja kehittäjä.
Lähteet
Constantino, E. 2021. Project management. Unsplash. Viitattu 19.1.2023. Saatavissa https://unsplash.com/photos/OXmym9cuaEY
Huhtakangas, H. 2019. Valtuuttavan johtamisen keinot ja hyödynnettävyys: Itsensä johtamisen mallin toteutumisen ja onnistumisen arviointi case-yrityksessä. Opinnäytetyö. Vaasan yliopisto, johtamisen yksikkö. Viitattu 17.1.2023. Saatavissa https://osuva.uwasa.fi/handle/10024/9695
Martela, F., Hakanen, J., Hoang, N. & Vuori, J. 2021. Onko itseohjautuvuus työhyvinvoinnin vai pahoinvoinnin lähde? Aalto-yliopisto. Viitattu 17.1.2023. Saatavissa https://www.aalto.fi/sites/g/files/flghsv161/files/2021-04/ItseohjautuvuusJaTyonImuSuomessa.pdf
Piirainen, J. & Siipola, M. 2023. Valtuuttava johtaminen hoivajohtajan työssä. Opinnäytetyö YAMK. LAB-ammattikorkeakoulu, terveysala. Viitattu 17.1.2023. Saatavissa rajoitetusti https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202301171391
Ryynänen, J., Simonen, A. & Karkkola, P. 2020. Psykologiset perustarpeet työelämässä – autonomian edistämisellä kohti työn imua. Työelämän Tutkimus, 18(3). Viitattu 17.1.2023. Saatavissa https://doi.org/10.37455/tt.97977
Slåtten, T., Lien, G., & Mutonyi, B. R. 2022. Precursors and outcomes of work engagement among nursing professionals-a cross-sectional study. BMC Health Services Research, 22(1), 21–22. Viitattu 17.1.2023. Saatavissa https://doi.org/10.1186/s12913-021-07405-0
TEM. 2021. Toimialaraportit. Katsaus sote-alan työvoimaan. Toimintaympäristön ajankohtaisten muutosten ja pidemmän aikavälin tarkastelua. TEM toimialaraportit 2021:2. Viitattu 17.1.2022. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162852/TEM_2021_02_t.pdf
