Simulaation tarkoitus on jäljitellä todellisuutta mahdollisimman realistisesti. Onnistunut simulaatio luo siis tilanteen, joka voisi tapahtua myös oikeassa elämässä. Sitä kautta syntyy valmius luoda toimintamalli, mitä tehdä, kun tosipaikassa asiat menevät pieleen. Simulaatio sallii harjoitella tilanteita, joita ei muuten välttämättä pääsisi harjoittelemaan ennen kuin toimintaa testataan käytännössä. (Blomgren 2015.)
Simulaatioita on käytetty pitkään oppimisen tukena jo monilla aloilla, joissa täytyy olla valmiina tosipaikan tullen. Esimerkiksi Vuorela (2021) kertoo ilmasotakoulussa käytettävistä lentosimulaatioista, jotka säästävät rahaa, kun oppimisessa ei tarvita aina kalliita koneita ja konetunteja. Myös hoitoalalla simulaatiot ovat yleisiä esimerkiksi elvytyksen harjoittelussa. Miksi niitä ei siis käytettäisi myös liiketalouden opinnoissa? Tietysti liiketaloudessa ei ole kyse kenenkään hengestä, mutta oppimista ja tulevaisuutta ajatellen yrityssimulaatiot ovat turvallinen ympäristö testata myös riskejä yritysmaailmassa, ilman pelkoa yrityksen oikeasta kassakriisistä tai jopa konkurssista.
![[Alt-teksti: kaavio, jossa pylväät osoittavat tilikauden tulosta ja liiketoiminnan kassavirtaa.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2023/04/186_2023_Uusia-oivalluksia-yrityssimulaation-kurssilta-1024x566.png)
Teoriasta käytäntöön
Yrityssimulaation kurssilla opiskelijat jaettiin tiimeihin. Ideana oli kisata toisiamme vastaan siitä, mikä tiimi saa yrityksen parhaiten kannattamaan ja menestymään sekä tekemään tuottoa omistajilleen. Joukkueesta tuli nopeasti yhtenäinen, ilmeisesti kilpailuhenkisyys vaikutti siihen, että kaikki halusivat panostaa vähän enemmän kuin normaalisti. Tavoitteena oli voittaminen tai vähintään hyvä sijoitus.
Ensimmäisen luennon sekä ensimmäisten yritystä koskevien päätöksen jättämisen jälkeen yrityssimulaation hahmottaminen tuntui haastavalta. Päätösten tekoon ei oikein ollut käsitystä, miten ja millä päätösten muutoksilla saadaan aikaiseksi toivottuja asioita. Alkuhämmennyksen jälkeen simulaatiosta sai kuitenkin nopeasti kiinni. Opiskelijalle syntyi myös havainto, että simulaatiokurssilla oppi jopa enemmän taloushallinnosta ja tuloslaskeman lukemisesta kuin millään kursseilla aikaisemmin. Kurssilla pääsi käytännössä näkemään, miten mikäkin tehty päätös vaikuttaa numeroihin ja millä tavalla.
Riski on sekin, ettei ota riskiä
Simulaation edetessä tiimi kohtasi dilemman: olimme koko harjoituksen ajan olleet top 3 -joukossa, mutta se ei riittänyt meille, vaan tahdoimme voittaa. Pohdimme, että toimintatapojen muuttaminen kilpailun loppusuoralla olisi iso riski. Elämässä kuitenkin riskejä on aina ja tulimme siihen lopputulemaan, että myös se, ettei riskiä ota, on riski.
Riski ei tällä kertaa toiminut, mutta se juuri olikin opettavaista. Nyt tiedämme, mitä emme tekisi oikeassa yrityselämässä. Teräs & Jokela (2015) kertovat, että simulaatioiden tarkoitus opetustilanteessa on vahvistaa opiskelijan käytännön osaamista ja luoda luottoa omaan tekemiseensä. Ne haastavat opiskelijaa sekä opettajaa tarkastelemaan oppimista ja opetuskulttuuria uudella tavalla. Se tällä kurssilla todellakin täyttyi.
Kirjoittajat
Essi Kärmeniemi opiskelee LAB-ammattikorkeakoulussa liiketalouden ammattikorkeakoulututkintoa.
Jukka Sirkiä, KTT, DI, toimii LAB-ammattikorkeakoulun Liiketoiminta-yksikössä lehtorina ja hankeasiantuntijana.
Lähteet
Blomgren, K. 2015. Simulaatiot – Melkein leikkiä, melkein totta. Duodecim. Viitattu 31.3.2023. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/duo12860
Teräs, M. & Jokela, J. 2015. Simulaatio-opetuksen haasteet ja mahdollisuudet ammatillisessa koulutuksessa. Viitattu 31.3.2023. Saatavissa https://www.researchgate.net/publication/289532327_Simulaatioopetuksen_haasteet_ja_mahdollisuude_Simulaatio-opetuksen_haasteet_ja_mahdollisuudet_ammatillisessa_koulutuksessa
Vuorela, A. 2021. Autokouluista tutut simulaattorit valtasivat hävittäjälentäjien koulutuksen. Yle. Viitattu 31.3.2023. Saatavissa https://yle.fi/a/3-12216641
