Viherpäivien 2023 yhteydessä Jyväskylässä järjestettiin Vihertekniikka-näyttely, jossa vieraili tammikuussa alkaneen PilotGreen-hankkeen asiantuntijoita. Viherpäivät on viheralan keskeinen vuotuinen tapaaminen.
Ensimmäisiä havaintoja Vihertekniikka-näyttelystä oli, että suurin osa näytteilleasettajista edusti yritysmaailman tahoja, kun julkinen sektori oli enimmäkseen esillä postereiden puolella. Näyttelyssä oli esillä muun muassa viheralueiden hoidon ja ylläpidon laitteistoa ja koneita. Merkittävin yksittäinen tarjolla oleva ratkaisu oli kasvikatot, joita oli esittelemässä useita eri yrityksiä.
Kasvillisuuskattopalveluita oli tarjolla sekä tee-se-itse-periaatteella että valmiiksi asennettuina paketteina. Näytteilleasettajat kertoivat, että kasvikattoja kohtaan on muutamia yleisiä ennakkoluuloja. Yksi hallitseva ennakkoluulo on, että kasvikatot olisivat painavia eikä tavallinen katto kestäisi niiden kuormaa. Toinen yleinen väärinkäsitys on, että vesi pääsisi helposti katon läpi rakenteisiin. Käytetyt materiaalit ja kasvikattorakenteet ovat kuitenkin huolellisesti valittu ja suunniteltu niiden paino- ja vedenpidätysominaisuudet huomioiden. Oikein asennettu kasvikatto itse asiassa suojaa rakenteita mm. UV-säteilyn haurastuttavalta vaikutukselta ja auttaa äänen- ja lämmöneristyksessä.
Kasvillisuuden valinnassa paikalliset olosuhteet huomioon
Viherpäivien tarjonnasta kävi ilmi joitakin esimerkkejä kasveista, joita kasvikatoilla käytetään. Suomen vaativissa olosuhteissa pitää ottaa huomioon vuodenaikojen vaihtelu. Sammalet (Bryobionta) ja kanervalajit (Erica spp.) selviävät ympäri vuoden, kuten myös pienikasvuiset puulajit. Toiset näytteilleasettajat korostivat esteettisyyttä ja sitä, kuinka kasvikatoilla voi kasvukaudella olla hyvinkin monipuolisia ja silmiinpistäviä kasvilajeja.
Kasvillisuuden valinnassa on otettava huomioon myös vallitsevat olosuhteet kuten lämpö, tuuli ja varjoisuus. Useissa kasvillisuusmatoissa pohjana ovat kotimaiset maksaruoholajikkeet, joihin kannattaa yhdistää myös esim. sammaleita tai niitty-, yrtti- ja heinäkasveja. Keto- ja niittykasvillisuuteen pohjautuvat kasvikattoratkaisut ovat parhaita luonnon monimuotoisuuden kannalta.
Monipuolinen tulevaisuuden ratkaisu
Kasvillisuuden peittämät pinnat mm. vähentävät tulvariskiä sekä viilentävät ja puhdistavat kaupunki-ilmaa, viihtyisyyden ja esteettisyyden lisääntymisestä puhumattakaan. Kasvikattoon voidaan myös yhdistää aurinkopaneeleita. Kasvit hyötyvät ajoittaisesta varjosta ja tuovat viilennystä aurinkopaneeleille, joiden tehokkuus laskee kuumuudessa. (Livingroofs.org 2023.) Tällaiset ratkaisut ovat tulevaisuuden vihreää rakentamista parhaimmillaan.
PilotGreen-hankkeessa kehitetään uudenlaisia vihreän infrastruktuurin ratkaisuja kokeilemalla niitä yhdessä kaupunkien ja yritysten kanssa. (LAB 2023). Vihreällä infrastruktuurilla tarkoitetaan strategisesti suunniteltua, sekä luonnollisten että ihmisten luomien, viheralueiden verkostoa, joka on suunniteltu tuottamaan erilaisia ekosysteemipalveluita (Suomen ympäristökeskus 2013, 16).
Kirjoittajat
Paul Carroll on lehtori LAB-ammattikorkeakoulussa ja työskentelee mm. Kestävä kaupunkiympäristö Yamk – koulutusohjelmassa ja toimii teknologian asiantuntijana PilotGreen-hankkeessa.
Essi Malinen-Lallukka toimii LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana ja EAKR-rahoitteisen PilotGreen-hankkeen projektipäällikkönä.
Lähteet
LAB. 2023. PilotGreen. Projekti. Viitattu 23.2.2023. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/pilotgreen
Livingroofs.org. 2023. Green Roofs and Solar Power – Biosolar Roofs are Smart Green Infrastructure. Viitattu 223.2.2023. Saatavissa https://livingroofs.org/green-roofs-solar-power/
Suomen ympäristökeskus. 2013. ViherKARA -verkosto. Kaupunkiseutujen vihreän infrastruktuurin käsitteitä. Helsinki:SYKE. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 39/2013. Viitattu 23.2.2023. Saatavissa https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/42483/SYKEra_39_2013.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Linkit
Linkki 1. LAB. 2023. PilotGreen. Projekti. Viitattu 23.2.2023. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/pilotgreen
