Menestyvä henkilöstöjohtaja tarvitsee työssään niin kovia kuin pehmeitäkin taitoja. Kovia taitoja ovat esimerkiksi osaaminen ja ymmärrys yrityksen strategiasta ja hallinnosta sekä digitaalisuuden, kuten tekoälyn hyödyntäminen henkilöstön johtamisessa. (Swaroop & Sharma 2022, 621.) Työlainsäädännön ja työehtosopimuksien hallintaakin tarvitaan. Ne ovat tärkeitä ja opiskelemalla hankittavia taitoja kaikki, mutta henkilöstöjohtajan pitää omata myös monia ihmisiin ja vuorovaikutustilanteisiin liittyviä taitoja. Itse asiassa pehmeiden taitojen osaaminen voi ratkaista pelin, sillä se vaikuttaa vahvasti työntekijöiden työhyvinvointiin ja työhön sitoutumiseen.
Pehmeitä taitoja voi opetella
Pehmeät taidot ovat ihmisen luontaisia ominaisuuksia, tapoja ja persoonallisuuspiirteitä. Näitä taitoja ovat esimerkiksi vuorovaikutus-, sopeutumis-, innovatiivisuus-, ongelmanratkaisu- ja tiimityöskentelytaidot sekä kyky kriittiseen ajatteluun (Deloitte Access Economics 2017, 1, 4).
Ne nousivat esiin myös Kallisen (2023, 2, 50) opinnäytetyössä, jossa selvitettiin haastattelujen avulla henkilöstöjohtajan työnkuvaa Great Place To Work -sertifioiduissa ohjelmistoalan yrityksissä. Tulosten mukaan liiketaloudellisen ja työlainsäädännöllisen osaamisen lisäksi ihmissuhdetaitojen hallitseminen on tärkeää.
Vuorovaikutustaitojen merkitys on kaikkiaan korostunut viime vuosien työelämätaitoihin liittyvissä tutkimuksissa (Deloitte Access Economics 2017, 20). Monipuolinen vuorovaikuttaja osaa olla ystävällinen, kuunteleva ja tulkita sanattomia viestejä sekä sovittaa oman viestintätapansa tilanteeseen sopivaksi. Osalle johtajista vuorovaikutusosaaminen on luontaista. Pehmeitä taitoja voi kuitenkin jokainen kehittää harjoittelemalla ja kokeilemalla.
Palkituissa ohjelmistoalan yrityksissä osataan
Yrityksen menestyksen kulmakivi ja tärkein resurssi on sen henkilöstö, mikä jo monessa yrityksessä ymmärretään. Menestyminen edellyttää siksi panostuksia ihmistaitoihin ja henkilöstöjohtamiseen. Työaikaa tarvitaan erityisesti osaavan työvoiman etsimiseen ja sitouttamiseen. (Hakola ym. 2019, luku 4.) Siinä kohtaa henkilöstöjohtajan pehmeät taidot punnitaan, sillä hyvä työntekijäkokemus ei synny vain lounasseteleillä.
Great Place To Work -sertifioiduissa ohjelmistoalan yrityksissä panostetaan henkilöstön kehittämiseen, palkitsemiseen ja työhyvinvointiin. Se näkyy esimerkiksi henkilöstötehtävien ja -toimintojen resursseissa. Yritysten välinen kova kilpailu taitavista ohjelmoijista on kiihdyttänyt tätä kehitystä entisestään. (Kallinen 2023, 58–59.)
Kirjoittajat
Annina Kallinen valmistuu 2023 liiketalouden ja logistiikan tradenomiksi LAB-ammattikorkeakoulusta.
Sari Suominen toimii johtamisen ja yrittäjyyden lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun Liiketoiminta-yksikössä Lahdessa.
Lähteet
d4rkwzd. 2021. Rekrytointi, haastatella, valinta, job. Pixabay. Viitattu 21.4.2023. Saatavissa https://pixabay.com/fi/vectors/rekrytointi-haastatella-valinta-job-6838250/
Deloitte Access Economics. 2017. Soft skills for business success. DeakinCo. Viitattu 20.4.2023. Saatavissa https://www2.deloitte.com/au/en/pages/economics/articles/soft-skills-business-success.html
Hakola, I., Hilla, I. & Tukiainen, M. 2019. Tiimiäly: opas muuttuvaan työelämään. Jyväskylä: Tuuma. Viitattu 22.4.2023. Saatavissa https://www.ellibslibrary.com/reader/9789524519526
Kallinen, A. 2023. Henkilöstöjohtajan toimenkuva Great Place To Work -sertifioiduissa ohjelmistoalan yrityksissä. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. Lahti. Viitattu 20.4.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304215809
Swaroop, S. & Sharma, L. 2022. Employee engagement in the era of remote workforce: role of human resource managers. Cardiometry. (23), 619–628. Viitattu 22.4.2023. Saatavissa https://www.proquest.com/docview/2724913193/6CCA6AA282454AFBPQ/1?accountid=202350
