Vauhtia murtumapotilaan hoitopolkuun lastenpäivystyksessä

Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa toimii alle 16-vuotiaille suunnattu erillinen lastenpäivystys, joka vastaa lähes kaikista lasten ja nuorten päivystyksellisistä sosiaali- ja terveyspalveluista (Soite 2023). Soiten lastenpäivystyksessä kirurgisen lapsipotilaan hoitopolku kestää pidempään verrattain muihin potilasryhmiin. Murtumien kipsaaminen on suoritettu pääosin yhteispäivystyksessä. Lastenpäivystyksen hoitajat ovat saaneet koulutuksen kipsaamiseen, ja lastenpäivystykseen on hankittu tarvittava välineistö. Hyväasentoisia kipsattavia yläraajamurtumia tulee yksittäisen hoitajan kohdalle kuitenkin sen verran harvakseltaan, että kynnys kipsaamiseen on edelleen ollut korkealla.

Lastenpäivystyksen sairaanhoitajat Satu Jäväjä ja Henna Mäyrä kehittivät ongelmaan ratkaisua osana LAB-ammattikorkeakoulun sairaanhoitajan vastaanottotoiminnan erikoistumiskoulutusta. Kehittämistehtävänä syntyi kuvallinen ohje madaltamaan hoitajien kynnystä kipsaamiseen.

Ohjeessa opastetaan vaihe vaiheelta hyväasentoisen rannemurtuman kipsaaminen. Kipsaamiseen käytetään Ucastia eli biohajoavasta Woodcast-materiaalista valmistettua itseensä kiinnittyvää, Unitex-kankaasta koostuvaa valmislastaa (Ucast 2022). Ohje on näppärä ottaa mukaan kipsaamiseen ja varmistaa, että kaikki tulee tehtyä oikein.

[Alt-teksti: värikkään eläinkuvioidun seinän edessä seisoo kaksi hymyilevää naista, molemmilla oikea kyynärvarsi tumman lääkinnällisen lastarakenteen peittämä.] — Kuva 1. Henna Mäyrä ja Satu Jäväjä Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa Ucast-mallikipsit käsissään. (Kuva: Nico Jäväjä)

Kynnys kipsaamiseen madaltunut työyksikössä

Lastenpäivystyksen hoitajat ovat ottaneet ohjeen ilolla vastaan ja hyödyntäneet ohjetta kipsaamista toteuttaessaan. Kynnys kipsauksen aloittamiseen on madaltunut. Aiemmin saadun koulutuksen ja perehdytyksen ansiosta kuvallinen ohje tuo rohkeutta toimia. Nyt kun kipsaaminen toteutetaan lastenpäivystyksessä, sen on todettu nopeuttavan murtumapotilaiden hoitopolkua.

Laadukkaan hoitotyön ominaispiirteisiin kuuluu palvelujen saavutettavuus, potilasturvallisuus, hoitotyöntekijän korkeatasoinen osaaminen sekä vaikuttavuus. Laadukas hoito perustuu parhaaseen käytössä olevaan tietoon ja tieteelliseen näyttöön. Tämän lisäksi tarvitaan hyviksi todettuja hoitokäytäntöjä. (EU-terveydenhoito 2022.) Opettajan näkökulmasta kehittämistehtävä on oiva esimerkki näyttöön perustuvasta työyksikön toiminnan kehittämisestä. Tieteellisen näytön pohjalta on rakennettu toimiva hoitokäytäntö.

Erikoistumiskoulutuksessa opiskelijat käyvät näyttöön perustuvan kehittämisprosessin läpi ja pääsevät kehittämään oman työyksikkönsä toimintaa. Näin saadut tiedot ja taidot edesauttavat jatkossakin organisaation kehittämistä. Kliinisten taitojen opettelu ja kertaus ovat oivaa pääomaa yksikköön myös tulevien uusien hoitajien perehdyttämistä ajatellen.

Kirjoittajat

Henna Mäyrä ja Satu Jäväjä ovat Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen palveluksessa työskenteleviä sairaanhoitajia ja LAB-ammattikorkeakoulun sairaanhoitajan vastaanottotoiminnan erikoistumiskoulutuksen opiskelijoita.

Tiina Simola työskentelee hoitotyön lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa ja toimii vastuuopettajana sairaanhoitajan vastaanottotoiminnan erikoistumiskoulutuksessa.