Digitaalisen teknologian käyttö kehittyy jatkuvasti maailmanlaajuisesti. Puhutaan uudesta vaiheesta, Teollisuus 4.0, jonka päätavoitteet liittyvät digitaalisten toimintojen yhdistettävyyteen, automatisointiin ja reaaliaikaiseen dataan. Tarvitaan uusia toteuttamistapoja myös digitaalisin keinoin ympäristönäkökulmat huomioiden. (Garay-Rondero ym. 2020.)
Tulevaisuuden raiteilla tekoälyn avulla
Digitaalisiin ympäristökysymyksiin voidaan vastata optimoimalla liikennettä tekoälyn avulla.
Liikenne aiheuttaa 21 prosenttia kaikista hiilidioksidipäästöistä. Rautateiden osuus on alle yhden prosentin. Suurempi markkinaosuus raiteilla vähentäisi ilmastolle haitallisia päästöjä huomattavasti. Tekoälyn avulla voidaan kasvattaa raidekapasiteettia tehokkaasti ja kustannustehokkaasti samalla vähentäen liikenteen päästöjä, kun liikenne voidaan siirtää raiteille. (Väylävirasto 2023.)
Kulju (2023) kertoo opinnäytetyössään Suomessa käynnissä olevasta Digirata-hankkeesta, jonka tarkoituksena on uudistaa raideliikenteessä olevia teknisiä järjestelmiä ja modernisoida junien kulunvalvontaa. Nykyään käytössä oleva kulunvalvontajärjestelmä alkaa olla elinkaarensa loppupäässä, joten se tullaan korvaamaan EU-vaatimusten mukaisella ETCS-järjestelmällä, European Train Control System. Uuden järjestelmän myötä näkyvät opastimet tulevat poistumaan radanvarsilta lähes kokonaan, ja liikennöinti tapahtuu radioverkkopohjaisen kulunvalvonnan avulla. (Euroopan tilintarkastustuomioistuin 2017.)
ETCS-kulunvalvontajärjestelmä on osa Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmää, jonka tarkoituksena on taata yhteinen standardi Euroopan raideliikenteessä. Järjestelmän ansiosta junat voivat liikennöidä keskeytyksettä eri maiden välillä. Järjestelmä mahdollistaa Suomelle kestävän teknologisen kehityspohjan sekä ratakapasiteetin lisäämisen. Matkustajille luvataan sujuvampia matkaketjuja sekä tavaraliikenteen puolella siirtymisen entistä enemmän raiteille. Junaliikenteen täsmällisyys paranee ja häiriöiden vaikutukset ja kestot saadaan minimoitua. Myös tasoristeysten ja ratatöiden turvallisuus paranee tarkemman paikantamisen ansiosta. (Digirata 2023b.)
Vähäpäästöinen vaihtoehto
Raideliikenne on liikennemuodoista vähäpäästöisin, joten liikenteen siirtyessä lentoliikenteestä sekä maanteiltä rautateille saadaan vähennettyä liikenteestä aiheutuvia päästöjä merkittävästi. Tämä tukee Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitetta päästöttömästä liikenteestä vuoteen 2050 mennessä. (Liikenne- ja viestintäministeriö 2021.) Ratakapasiteettia saadaan hyödynnettyä tehokkaammin ja rautatieliikennettä pystytään automatisoimaan.
Ratalaitteita tulee olemaan jatkossa huomattavasti vähemmän, joten investoinnit ovat materiaali- ja energiatehokkaita. Lehtola ym. (2021) mukaan Digiradan toteutusvaiheessa hiilijalanjälki on erittäin pieni, kun taas hyödyt liikenteelle ovat suuret. Tulevaisuuden digirata mahdollistaa rautatieliikenteen paremman saavutettavuuden ja palvelutason, jolloin raiteilla liikkuminen nähdään entistä houkuttelevampana vaihtoehtona.
Kirjoittajat
Riikka Kulju valmistuu liiketalouden ja logistiikan tradenomiksi LAB-ammattikorkeakoulusta toukokuussa 2023.
Riitta Turkia toimii LAB-ammattikorkeakoulussa liiketalouden ja logistiikan lehtorina.
Lähteet
Digirata. 2023a. Materiaalipankki. Viitattu 11.5.2023. Saatavissa https://digirata.fi/materiaalipankki/
Digirata. 2023b. Tietoa digiradasta. Viitattu 10.4.2023. Saatavissa https://digirata.fi/tietoa-digiradasta/
Euroopan tilintarkastustuomioistuin. 2017. Yhtenäinen Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmä. Viitattu 10.4.2023. Saatavissa https://op.europa.eu/webpub/eca/special-reports/ertms-rail-13-2017/fi/
Garay-Rondero, C.L., Martinez-Flores, J.L., Smith, N.R., Morale,s S.O.C. & Aldrette-Malagara, A. 2020. Digital supply chain model in industry 4.0. Journal of manufacturing technology management.ISSN: 1741-038X. Viitattu 4.5.2023. Saatavissa Digital supply chain model in Industry 4.0 | Emerald Insight
Kulju, R. 2023. Digirata – Tulevaisuus raiteilla. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, liiketoiminnan ja logistiikan ala. Viitattu 10.4.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305057864
Lehtola, J. & Pylvänäinen, J. 2021. Digirata ‒ Kohti ympäristöystävällisempää liikennettä. Raideliikenteen ympäristöpäivä. Traficom. Viitattu 10.4.2023. Saatavissa https://www.traficom.fi/sites/default/files/media/file/Digirata_Kohti%20ymp%C3%A4rist%C3%B6yst%C3%A4v%C3%A4llisemp%C3%A4%C3%A4%20liikennett%C3%A4_22092021_Final.pdf
Liikenne- ja viestintäministeriö. 2021. Kohti digitaalista ja älykästä rautatieliikennettä. Digirata-valmisteluvaiheen loppuraportti 2021:17. Viitattu 10.4.2023. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163295/LVM_2021_17.pdf?sequence=4
Väylävirasto. 2023. Kohti digitaalista ja älykästä rautatieliikennettä. Viitattu 25.4.2023. Saatavissa https://vayla.fi/-/lvm-kohti-digitaalista-ja-alykasta-rautatieliikennetta
