Sosiaalialan vetovoimaisuus opiskelijoiden kokemana

Tällä hetkellä julkisuudessa puhutaan paljon alojen veto- tai pitovoimaisuudesta. Aloille hakijoista kilpaillaan. Toiset alat joutuvat tekemään enemmän töitä saadakseen tarpeeksi opiskelijoita, ja jotkin alat ovat kestosuosikkeja, ehkä mediankin antaman kuvan vuoksi. Työpaikkoja on myös enemmän kuin tekijöitä tai työ ja hakija eivät aina kohtaa. LAB-ammattikorkeakoulun HAVUJA-hankkeessa kehitetään hyvinvointialan veto- ja pitovoimaa sekä tehdään toimenpiteitä alalle palaamiseksi. Hankkeessa tehdään myös toimenpiteitä työelämän ja työntekijöiden kohtaanto-ongelman parantamiseksi. (LAB 2023a.)

Opiskelija valitsee tietyn alan jostakin syystä, jokin saa hakemaan jollekin tietylle alalle. Tekijät alavalintaan ovat hyvin moninaiset, mutta Suomessa vallitsee myös hyvin segregoitunut työelämäkulttuuri, joka itsessään ohjaa valintoja. Tämä tarkoittaa sitä, että edelleen on hyvin mies- tai naisvaltaisia aloja, ja tätä segregaatiota on syytä purkaa, jotta kaikki potentiaalinen työvoima saadaan käyttöön parhaalla mahdollisella tavalla.

Kysyin ensimmäisen lukukauden lopussa sosionomiopiskelijoilta, mikä sai heidät valitsemaan juuri sosionomikoulutuksen (LAB 2023b). Yksi merkittävimmistä tekijöistä opiskelijoiden kokemana alavalintaan on sosiaalialan monipuoliset mahdollisuudet. Toisena erityisen vaikuttavana tekijänä on työ ihmisten parissa sekä halu auttaa. Työ koetaan merkityksellisenä, jossa kohtaaminen on työn ydintä. Monella on myös perheenjäsen tai joku läheinen sosionomi, joka on toiminut motivaattorina alavalinnassa. Jollekin ala on unelma-ammatti ja sitä kohti ollaan nyt matkalla. On toki niitäkin opiskelijoita, joiden täytyy päivittää ammattitaitoaan, pätevöityä ja saada ammattikorkeakoulututkinto.

Kuva 1. Työ ihmisten parissa ja halu auttaa on voimakas motivaattori. (truthseeker 08 22016)

Opintojen alussa alan monipuolisuus ei välttämättä ole kokonaan hahmottunut, saati alan kaikki työmahdollisuudet. Yhteen luokalliseen opiskelijoita mahtuu hyvin laajasti kiinnostuksen kohteita. Näistä vahvimpina nousevat lastensuojelu ja perhetyö sekä nuorten ja aikuisten kanssa tehtävä työ. Työ varhaiskasvatuskentällä kiinnostaa, ja tällä hetkellä tehdään monella tasolla töitä varhaiskasvatuksen sosionomin työkuvan selkeyttämiseksi.

Epämukavuusalueelle kannattaa joskus hypätä

Työharjoitteluiden myötä työn monipuolisuus lähtee opiskelijoille konkretisoitumaan, ja onkin tärkeää nähdä kenttää laajalti myös eri sektoreilta. Epämukavuusalueelle hyppääminen myös kannattaa, koska voi löytyä aivan uudenlaisia kiinnostuksen kohteita ja omat työllistymismahdollisuudet monipuolistuvat kokemuksen myötä.

Sosionomikoulutus on perinteisesti ollut hyvin vetovoimainen. Opiskelemaan pääseminen ei siis ole itsestään selvyys, ja moni hakeekin useamman kerran. Opintoja voi tänä päivänä suorittaa päivätoteutuksena, monimuoto-opintoina tai kokonaan verkossa. Harjoittelukokemuksia ei voi saada kuin aidoissa työelämän oppimisympäristöissä, joten ne ovat merkittävä osa sosiaalialan ammattilaiseksi kasvua. Sosiaalialan korkeakoulutettujen työ on sekä vaativaa että vastuullista asiakas- ja asiantuntijatyötä, jota säätelevät sosiaalihuollon ammattihenkilölain lisäksi monet muut lait ja asetukset, ohjeet ja suositukset. (Pesonen 2023.) Tähän me vastaamme sosionomikoulutuksessa.

Kirjoittaja

Sanna Leppänen työskentelee sosionomikoulutuksen lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa sekä asiantuntijana HAVUJA ‒ Veto- ja pitovoimaa hyvinvointialalle -hankkeessa (LAB 2023a).