Muovien käytöllä on monia etuja kestävän kehityksen kannalta. Ympäristön roskaantuminen ja muovien polttamisesta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt aiheuttavat kuitenkin haasteita. Näitä vaikutuksia voidaan vähentää keräämällä muovijäte asianmukaisesti ja kierrättämällä se tehokkaasti. Suomessa pakkausmuovien kierrätysaste on noin 30 %. Uusi jätelaki asettaa tavoitteeksi 55 %:n kierrätysasteen vuoteen 2030 mennessä. (VTT 2022.)
Yhteishankkeella kohti muovinkierrätyksen tavoitteita
Kaikki muovi kiertää -hankkeessa pyritään tehostamaan muovijätteen materiaalihyötykäyttöä, nostamaan muovien kierrätysastetta sekä vahvistamaan uusiomuovin markkinoita. Mukana ovat Espoon kaupunki, VTT, HSY, Metropolia ammattikorkeakoulu, LAB-ammattikorkeakoulu, Salpakierto Oy, Muovipoli Oy ja Muoviyhdistys ry. Hanke käynnistyi lokakuussa 2022 ja jatkuu vuoden 2024 lokakuuhun asti. Hanke on Euroopan Unionin osarahoittama. Linkki Kaikki muovi kiertää -hankkeen nettisivuille.
Hankkeessa tutkitaan muovin kiertoa Päijät-Hämeessä ja Uudellamaalla. Näillä alueilla syntyy merkittäviä muovivirtoja, ja alueilla on isoja muovitoimijoita, teollisuutta sekä kehitys- ja tutkimusorganisaatioita. LAB-ammattikorkeakoulu vastaa hankkeessa erityisesti materiaalitiedon lisäämisestä. Käytännön pilotointien, laboratorioanalyysien ja selvitysten kautta lisätään tietoa eri muovijätejakeiden ominaisuuksista sekä niiden käsittely- ja käyttömahdollisuuksista.
Kesällä hankkeessa tutkittiin kierrätysmuovien koostumusta
Lahden Kujalassa sijaitseva LATE-lajittelulaitos on jätteiden mekaanista erottelua hyödyntävä laitos. Salpakierto Oy:n omistaman laitoksen avulla jätevirroista lajitellaan uusioraaka-ainetta teollisuuden käyttöön. Erottelussa hyödynnetään teknologioita, jotka perustuvat esimerkiksi materiaalin kokoon, muotoon, fysikaalisiin ja optisiin ominaisuuksiin. (Salpakierto 2018.)
Laitoksessa ajettiin kesällä hankkeen puitteissa 60 000 kg:n erä kierrätysmuovia, joka lajiteltiin eri jakeisiin. Osa jakeista on hyödynnettävissä materiaalikäyttöön ja osa päätyy hyödyntämiskelvottomana polttoon. Eri jakeista otettiin näytteitä. Erityisesti mielenkiinnon kohteena oli ns. rejekti eli muovit, joita optinen tunnistin ei pystynyt lajittelemaan hyötykäyttöön.
Rejektin tarkempi koostumus selvitettiin laboratoriossa, jotta voidaan arvioida sen mahdollisia jatkokäyttökohteita. Kerätyt näytemuovit pestiin LABin kiertotalouslaboratoriossa ja tunnistettiin infrapunaspektroskopiaan perustuvalla FTIR-laitteella.
Näytemuoveista tutkittiin myös alkuainekoostumusta XRF-röntgenlaitteella, jotta havaittaisiin mahdolliset terveydelle haitalliset aineet, kuten bromi, kadmium tai lyijy. Murskatuista näytemuoveista valmistetaan vielä sulattamalla ja valamalla testikappaleita, joiden avulla pystytään arvioimaan kierrätysmuoveista valmistettujen tuotteiden kestävyysominaisuuksia.
Kirjoittajat
Jenni Komppa työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa projektityöntekijänä Kaikki muovi kiertää -hankkeessa.
Ossi Martikka työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa johtavana asiantuntijana ja projektipäällikkönä Kaikki muovi kiertää -hankkeessa.
Heidi Rutila työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa LUMA-aineiden lehtorina.
Lähteet
Salpakierto. 2018. LATE-lajittelulaitos. Viitattu 10.9.2023. Saatavissa https://salpakierto.fi/wp-content/uploads/2018/04/Esite-LATE-lajittelulaitos-LOPULLINEN_pieni.pdf
VTT. 2022. Suomessa kehitetään muovijätteelle teollisesti toimiva kemiallinen kierrätyskonsepti teollisuuden ja tutkimuksen yhteistyöllä. Lehdistötiedote. Viitattu 10.9.2023. Saatavissa https://www.vttresearch.com/fi/uutiset-ja-tarinat/suomessa-kehitetaan-muovijatteelle-teollisesti-toimiva-kemiallinen
Linkit
Linkki 1. LAB-ammattikorkeakoulu. 2023. Kaikki muovi kiertää. Viitattu 11.9.2023. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/kaikki-muovi-kiertaa
