Tuhkan maarakentamiskäytön ilmoitusmenettelyllä mahdollistava MARA-asetus (843/2017) tuli voimaan vuonna 2018. Asetuksen Tuhkan maarakentamiskäytön ilmoitusmenettelyllä mahdollistava MARA-asetus (843/2017) tuli voimaan vuonna 2018. Asetuksen tarkoituksena on helpottaa tuhkan hyötykäyttöä. (Ympäristö 2020.) Käytännössä tuhkan hyötykäytöstä ei menettelyllä ole vielä saatu täysin sujuvaa, mutta asiaa pyritään edistämään eri sidosryhmien välisellä yhteistyöllä.
Keskustelua käytiin erisidosryhmien näkökulmista
LAB-ammattikorkeakoulun hallinnoima ARVO-TUHKA -projekti järjesti 29.9.2020 eri sidosryhmille tarkoitetun keskustelutilaisuuden, jolla pyrittiin ratkaisemaan käytännön toteutuksessa esiin nousseita haasteita. Asioita tarkasteltiin monesta eri näkökulmasta, koska mukana oli viranomaisia, koneyrittäjien ja metsänhoitoyhdistyksen edustajat sekä tuhkan tuottajan edustaja. Keskusteluissa nostettiin esiin muun muassa tuhkan ja murskeen sekoittamiseen liittyvä haaste, joka huomattiin myös ARVO-TUHKAn mallitietä suunnitellessa. Tuhkamursketietä rakentaessa tuhka ja murske sekoitetaan ennen tielle levittämistä. Tämä ei käytännössä ole mahdollista tehdä tiekohteella, joten ratkaisuksi on esitetty sekoittamista tuhkan välivarastointi paikalla tai murskeasemalla. Tuhkaa ei lain mukaan saisi sekoittaa murskeasemalla, jos sitä ei ole erikseen mainittu aseman ympäristöluvassa. Sekoittaminen tällaisella asemalla oli mallitienrakentamisessa mahdollista tehdä koetoimintailmoituksella. Jatkuvaluontoinen sekoitustoiminta vaatisi silti ympäristölupaa.
Tuhkan tuotteistaminen mahdollinen ratkaisu
Metsänomistajien näkökulmasta nostettiin esiin epäluuloinen suhtautuminen tuhkaan materiaalina. Kuka haluaisi sijoittaa jätteeksi luokiteltua ainetta omaan metsäänsä? Ongelma on jo ratkaistu tuhkan lannoitekäyttöpuolella, jossa metsälannoitteeksi päätyvä tuhka on tuotteistettu lannoitetuotteeksi sen sijaan, että sitä markkinoitaisiin sivutuotteena, joka halutaan saada takaisin kiertoon. Tuotteistamisen haasteiksi todettiin esimerkiksi tuhkan vaihteleva laatu ja se, että verrattuna lannoitekäyttöön tuhkaa käytetään tien rakentamisessa huomattavasti suurempia määriä. Tuhkasta täytyisi saada tehtyä tilaustuote tavallisen murskeen rinnalle ja sitä tulisi markkinoida sen ominaisuuksilla, kuten paremmalla kantavuudella, jätestatuksen sijaan.
Jani Salminen (2020) SYKE:stä esitteli tilaisuudessa MARA-asetusta ja sen soveltamista. Lisäksi Samuli Joensuu (2020) Tapio Oy:sta piti esityksen projektissa tehdyistä vesianalyyseista ja kantavuusmittauksista sekä esille tulleista haasteista. Aikaisempiin esityksiin aiheesta voi tutustua ARVO-TUHKA -projektin materiaalipankissa.
Kirjoittaja
Anni Orola työskentelee projektisuunnittelijana ARVO-TUHKA -projektissa ja on kiinnostunut tuotteiden elinkaaren aikaisista ympäristövaikutuksista.
Lähteet
Ympäristö.fi. 2020. Jätteiden hyödyntäminen maarakentamisessa. [Viitattu 08.10.2020]. Saatavissa: https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Asiointi_luvat_ja_ymparistovaikutusten_arviointi/Luvat_ilmoitukset_ja_rekisterointi/YSLn_kertaluonteisen_toiminnan_ilmoitusmenettely/Jatteiden_hyodyntaminen_maarakentamisessa
Salminen, J. 2020. MARA-asetuksen soveltaminen. MARA-asetuksen käytännön haasteet -keskustelutilaisuus.
Joensuu, S. 2020. Vesianalyysit ja kantavuusmittaukset. MARA-asetuksen käytännön haasteet -keskustelutilaisuus.
Linkit
LAB. 2020. ARVO-TUHKA materiaalit. [Viitattu 09.10.2020]. Saatavissa: https://lab.fi/fi/arvo-tuhka/materiaalit
Kuvat
Kuva 1. Wallin, S. Projektin mallitien tuhkan sekoittaminen.
