Räätälöidyt tukitoimet edistämään ukrainalaisten työllistymistä

Sisäministeriön tekemän kyselyn mukaan 75 % sotaa paenneista ukrainalaisista haluaa työskennellä Suomessa. Mielenkiintoista on, että jo eläkkeellä olevista kyselyyn vastanneista peräti 39 % ilmoitti olevansa kiinnostunut työnteosta. (Ministry of the Interior 2022.) Kyselyn tulos kertookin siitä, että työnteko luo elämään merkityksellisyyttä ja antaa kokemuksen yhteiskuntaan kuulumisesta ja osallisuudesta. Työllistyminen myös vahvistaa yksilön psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä, tuo taloudellista turvaa ja antaa itseluottamusta (Karvonen ym. 2022). Kyse on siis prosessista, joka vaikuttaa yksilön elämään monin tavoin.

Työpaikan löytäminen ja sopeutuminen suomalaiseen työelämään eivät kuitenkaan ole yksinkertaisia prosesseja. Ukrainalaisten työelämäpolun tasoittamiseksi tarvitaankin kohderyhmälle räätälöityjä tukitoimia ja resursseja sekä tiivistä yhteistyötä valtion ja kuntien eri organisaatioiden ja työnantajien välillä.

Haasteita ja mahdollisuuksia Päijät-Hämeessä

Lahden työllisyyspalveluiden omavalmentajan Daria Zdorenkon mukaan ukrainalaisten osuus asiakkaista on kasvanut voimakkaasti. Aluekehityksen näkökulmasta he ovat tuoneet mukanaan valtavan määrän motivaatiota ja potentiaalia, ja monet heistä ovat kiinnostuneita koulutuksesta ja työllistymisestä Suomessa. Samaan aikaan esiin on noussut myös monia haasteita työllistymiseen, koulutukseen ja suomen kielen opiskelumahdollisuuksiin liittyen (Zdorenko 2023).

Työllistymisen esteiksi voi nimetä paitsi puutteellisen suomen kielen taidon lisäksi myös sen, että monilla ukrainalaisilla ei ole tietoa työmarkkinoiden erityispiirteistä, työelämän odotuksista tai työnhakukäytänteistä Suomessa (Zdorenko 2023). Niinpä lisäopastuksen ja ohjauksen tarve työnhakuprosessin eri vaiheissa on suuri ja vain kasvaa tulevaisuudessa.

Alueen eri toimijoiden yhteistyö onkin avainasemassa näihin haasteisiin vastaamisessa. Resursseja ja asiantuntemusta yhdistämällä vahvistetaan Ukrainasta saapuneiden mahdollisuuksia menestyä Suomen työmarkkinoilla. Hyvänä esimerkkinä tällaisesta yhteistyöstä ovat Razom-hankkeen järjestämät säännölliset CV- ja työnhakupajat, joihin Lahden työllisyyspalvelujen omavalmentajat ohjaavat ukrainalaisia asiakkaitaan. ESR-rahoitteinen Razom-hanke tukee Ukrainasta sotaa paenneiden työllistymistä Päijät-Hämeessä yhteisvoimin alueen muiden toimijoiden kanssa (LAB 2023).

Opastettua työnhakua askel askeleelta

Razom-hankkeen työpajat tarjoavat konkreettista apua ukrainalaisille työnhakijoille. Pajoissa annetaan opastusta siihen, miten laaditaan tehokas CV tai miten työpaikkaa haetaan Suomessa. Tarjolla on myös vinkkejä, miten omaa osaamistaan ja kokemustaan voi korostaa parhaalla mahdollisella tavalla.

Kunkin pajan ydin on kuitenkin se, että osallistuja pääsee itse luomaan henkilökohtaisen CV:nsä ja työhakemuksensa ohjaajan ohjauksessa. Näin osallistujat saavat käytännön kokemusta sekä työpaikkojen hakemisesta että itsensä monipuolisesta esittelystä. Tämä varmistaa, että ukrainalaiset maahanmuuttajat voivat menestyä ja löytää sopivia työmahdollisuuksia Päijät-Hämeen alueella.

Lähteet

Karvonen, S., Kestilä, L. & Saikkonen, P. 2022. Suomalaisten hyvinvointi. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 2.5.2023. Saatavissa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/145692/Suomalaisten%20hyvinvointi%202022%20verkko.pdf?sequence=4&isAllowed=y

LAB. 2023. Razom. Hanke. Viitattu 2.10.2023. Saatavissa https://www.lab.fi/en/project/razom-yhdessa-together

Ministry of the Interior. 2022. The situation of Ukrainians in Finland who fled the war: Survey result. Viitattu 2.5.2023. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164318/SM_2022_34.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Zdorenko, D. 2023. Keskustelu. Lahden työllisyyspalvelut.