Terveydenhuoltolaissa (1326/2010 13 §) säädetään terveystarkastusten ja -neuvonnan järjestämisestä työttömille. Vastaava velvoite on kirjattu vanhuspalvelulakiin (Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 28.12.2012/980, 12 §). Lainsäädännöstä huolimatta työttömille ja säännöllisen palvelun ulkopuolella olevalle eläköityneelle väestölle ei tällä hetkellä ole yhdenmukaisia terveystarkastuksen eikä hyvinvointi- ja terveysneuvonnan käytäntöjä.
Terveystarkastuksia, terveysneuvontaa ja ohjausta toteutetaan lähinnä perusterveydenhuollossa. Terveyskeskuksissa ei usein ole riittäviä resursseja laaja-alaiseen hyvinvointi- ja terveysneuvontaan tai kyvykkyyttä tunnistaa aikuisten muita kuin terveydellisiä tarpeita ‒ esimerkiksi sosiaalisia ja emotionaalisia tarpeita. Muut kuin terveydelliset käyntisyyt jäävät usein tunnistamatta ja näyttäytyvät tilastoissa epämääräisinä käynteinä, aiheuttaen inhimillistä kärsimystä ja kustannuksia palvelujärjestelmälle.
Säännöllisen palvelujen ulkopuolella olevien hyvinvoinnin ja terveyden kuormitustekijöiden näkyväksi tekeminen, niiden kasautumisen ehkäisy sekä pitkäaikaissairauksien ohjaus-, seuranta- ja hoitotoimienpiteet edellyttävät yhdenmukaisia toimintatapoja sekä tuen jatkuvuutta.
Neuvoloita ainoastaan osassa hyvinvointialueita
Aikuisten neuvolapiloteissa toimintatavat ovat kirjavia, eikä valtaosa hyvinvointialueista tarjoa palvelua lainkaan. Joillakin hyvinvointialueilla on aikuisneuvoloita (esim. Kessote 2023), joiden kohderyhmänä on sekä työikäinen että eläköitynyt väestö. Jotkin hyvinvointialueet ovat pilotoineet pelkästään eläköityneille suunnattuja ikäneuvoloita (esim. Pohde 2023).
Neuvolakutsut kohdentuvat kunnan ennalta määrittämille ikäryhmille. Esimerkiksi siinä missä Satakunnan hyvinvointialueella aikuisneuvola tekee terveystarkastukset jo 40 vuotta täyttäneille, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella terveystarkastukset kohdistuvat 68 vuotta täyttäneille. Mainittujen kokeilujen vaikuttavuus voidaan kyseenalaistaa, sillä neuvoloilta puuttuvat laaja-alaisesti terveyteen, hyvinvointiin ja toimintakykyyn perustuvat dataohjatut toimintamallit, jotka mahdollistaisivat tuen kohdentamista (vrt. Koivisto & Tiirinki 2020).
Data avuksi ennakoivaan neuvontaan
Hyvinvointi- ja terveysneuvonta tulisi integroida osaksi palveluneuvontaa ja -ohjausta. Nykyisellään palveluneuvontaa ja ohjausta toteutetaan erillisissä yksiköissä vaihtelevasti riippuen hyvinvointialueesta.
Huomio tulisi kiinnittää tuen jatkuvuuteen palveluketjun alkupäässä sekä kyvykkyyteen tunnistaa moniulotteisen datan kautta riskiryhmiä sekä hyvinvoinnin ja terveyden kuormitustekijöiden kasautumista (esim. Koivisto & Tiirinki 2020). Tavoitteena tulee olla tukitoimien ennakoiva kohdentaminen, palvelukustannusten kasvun hillitseminen ja laatupainotteisten elinvuosien määrän lisääminen.
Kirjoittaja
Niko Lankinen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa johtavana asiantuntijana hyvinvoinnin palveluinnovaatioissa.
Lähteet
DarkoStojanovic. 2014. Lääketieteellinen, nimittäminen. Pixbay. Viitattu 30.10.2023. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/l%C3%A4%C3%A4ketieteellinen-nimitt%C3%A4minen-563427/
Koivisto, J., Tiirinki, H. 2020. Monialaisten palvelutarpeiden tunnistaminen ja ennakoinnin toimintamallit ja työkalut: väliraportti. Työpaperi 4/2020. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 30.10.2023. Saatavissa https://www.julkari.fi/handle/10024/139138
Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 28.12.2012/980. Finlex. Viitattu 30.10.2023. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue. 2023. Ikäneuvola. Viitattu 30.10.2023. Saatavissa https://pohde.fi/palvelut/ikaneuvola/
Satakunnan hyvinvointialue. 2023. Aikuisneuvola. Viitattu 30.10.2023. Saatavissa https://kessote.fi/palvelut/neuvolatoiminta/aikuisneuvola/
Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/3126. Finlex. Viitattu 30.10.2023. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326
