Työhyvinvoinnin johtamiseen tarvitaan uusia ratkaisuja

Ihmisten henkiset voimavarat ovat olleet koetuksella jo useamman vuoden ajan. Kuormitusta ovat aiheuttaneet covid-pandemia, Ukrainan sota, inflaatio, korkojen nousu, taloushuolet ja työelämän murros. Kurjistuvassa taloudessa oman työpaikankaan säilyminenkään ei ole varmaa. Henkiset voimavarat vaikuttavat merkittävästi työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen, josta se välittyy myös työn tehokkuuteen. Huonosti voivat työntekijät eivät tee niin hyvää työtä, ja sairauspoissaolot lisääntyvät.

Työturvallisuuskeskuksen (2021) mukaan 600 000 suomalaisen työkyky on rajoittunut terveydentilan vuoksi. Näistä puolet on työelämässä ja 240 000 osittain tai kokonaan työkyvyttömyyseläkkeellä. Eläketurvakeskuksen (2023) tilastojen mukaan vuonna 2022 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 17 900 henkilöä. Yleisimmät syyt olivat tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä mielenterveys.

[Alt-teksti: Taulukko työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syistä vuonna 2022. Kärjessä ovat tule-sairaudet, sitten mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt. Kaukana näiden jälkeen tulevat kasvaimet, hermoston sairaudet ja verenkiertoelinten sairaudet.] — Kuva 1. Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat yleisin syy jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle. (Eläketurvakeskus 2022)

Lukujen valossa on selvää, että työkyvyn rajoittuminen ja työkyvyttömyyseläkkeelle joutuminen on kansallisella tasolla mittava ongelma. Se muodostaa haasteen myös yrityksille, sillä kun uusia päteviä rekrytoitavia on väestörakenteen muutoksen vuoksi entistä vähemmän, täytyy nykyisistä työntekijöistä pitää kiinni kaikin keinoin. Työelämän jatkuva muutos ja etätöiden yleistyminen luovat myös jatkuvan tarpeen työhyvinvoinnin seuraamiselle ja tukemiselle, sillä etätyön tehokkuuden mukana tulee lisääntynyttä kuormitusta. Teknologioiden ja digitaalisten ratkaisujen hyödyntäminen työhyvinvoinnin tukemiseen tulee olemaan tulevaisuudessa entistä tärkeämpää. (Soutukorva & Irjala 2023)

Kuva 2. Työntekijän tyytyväisyys ja työkyvyn ylläpitäminen on tulevaisuudessa yhä tärkeämpää. (athree 23)

Työhyvinvoinnin ylläpito tulisikin ottaa Työterveyslaitoksen (2023a) mukaan kiinteäksi osaksi organisaation strategista johtamista. Sitä tulisi mitata ja seurata tavoitteiden toteutumista. Tietoa tulisi hankkia monipuolisesti, ja erityisesti henkilöstöanalytiikka nähdään keskeisenä ratkaisuna (Työterveyslaitos 2023b).

Hyvinvointia, varsinkin henkistä, on kuitenkin vaikeaa mitata, ja erilaisia teknologioita tuntuu olevan loputon määrä tarjolla. Työn Syke – Teknologiatyökaluja työn, osaamisen ja työhyvinvoinnin tueksi -hankkeella (LAB 2023) vastataan tähän haasteeseen tukemalla eteläkarjalaisia ja päijäthämäläisiä yrityksiä etsimällä heille sopivia teknologioita työhyvinvoinnin mittaamiseen ja tukemalla niiden käyttöönotossa.

Liikkeelle on lähdetty yritysten tarpeiden ja niitä vastaavien teknologioiden kartoituksella. Lisäksi on työstetty hankkeen visuaalinen ilme, jossa yhdistetään viitteitä teknologioista ja hyvinvoinnista. Hankkeen toimet jatkuvat Työn Syke -toimintamallin luomisena, pilotoimisena ja yritysten tarpeiden tarkempana selvittämisenä.

Kun yritysten tarpeet ovat selvillä, kokeillaan niihin vastaavan teknologian käyttöönottoa yhdessä hankkeen asiantuntijoiden kanssa. Luvassa on myös 3–6 videota teknologioista sekä kolme webinaaria, joiden aiheet ovat tunnistetut yritysten tarpeet, hankkeen teknologiakokeilut ja teknologiakokeiluihin pohjautuvat tiedolla johtamisen kokemukset. Mukaan mahtuu vielä ainakin kaksi aiheesta kiinnostunutta yritystä Päijät-Hämeestä!

Kirjoittaja

Antti Tykkyläinen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa hyvinvointiyksikössä projektisuunnittelijana hankkeessa Työn Syke – Teknologiatyökaluja työn, osaamisen ja työhyvinvoinnin tueksi (LAB 2023).