Opiskelijan osallistuminen hankevalmisteluun voi parhaimmassa tapauksessa hyödyttää sekä opiskelijaa ja hankkeen valmistelutiimiä. Opiskelijat tuovat valmisteluun usein uusia ja ajankohtaisia näkökulmia, luovuutta ja innovatiivisia lähestymis- ja toteutustapoja. Erityisesti kansainvälisten projektien hakuprosessiin osallistuminen tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden oppia paitsi itse hankevalmistelusta ja siihen liittyvästä substanssista, myös uusista kulttuureista ja toimintamalleista. Verkostoitumisen mahdollisuus on tärkeää myös opiskelijan näkökulmasta. Hankevalmisteluun osallistuu usein erilaisia sidosryhmiä, joiden osallistaminen jo hankesuunnitteluvaiheessa takaa pohjan projektin kestävyydelle sen kaikissa vaiheissa (Beisiegel 2022, 0:05:24–1:11:45).
Opiskelijan osaamisen kehittyminen hankevalmistelussa
Suomessa ammattikorkeakoulujen tehtävänä on edistää opetuksen lisäksi soveltavaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa, aluekehitysnäkökulma huomioiden (Ammattikorkeakoululaki 14.11.2014/932, 4 §). Yksi tehokkaimmista keinoista tukea alueen yritysten kehittymistä on varmistaa, että opiskelijat saavat opintojen aikana substanssiosaamisen lisäksi riittävät työelämätaidot, kyvykkyyttä uuden oppimiseen ja tiedon soveltamiseen (Denford 2013). Näitä taitoja opitaan parhaiten erilaisissa aidoissa, työelämälähtöisissä projekteissa.
Lathramin ym. (2016) mukaan opiskelijoiden projektiosaamisen kehittymistä edistää osallistuminen projektien eri vaiheisiin, myös suunnitteluun, organisointiin ja muihin hallinnollisiin tehtäviin. Tyypillisesti opiskelijoiden rooli projekteissa on ollut lähinnä projektin toteutusvaiheessa avustaminen. Työelämälähtöinen oppiminen onkin yksi LABin toiminnan kulmakivistä. LABin opiskelijat osallistuvat projekteihin osana opintojaan erilaisten projektiopintojen, harjoittelujen ja opinnäytetöiden kautta (esim. Ahava & Haapea 2018; Knuutila ym. 2018).
Tärkeä osa projektiosaamisen kehittymistä on varmistaa, että opiskelija pääsee syventymään myös hakuprosessin eri vaiheisiin. Hakuprosessit vaihtelevat, ja ne vaativat usein laaja-alaista ymmärrystä ja kokonaisuuksien hahmottamista. Kulttuurinen herkkyys, kielitaito ja kyky työskennellä monikulttuurisessa ympäristössä ovat olennaisia erityisesti kansainvälisen hankkeen valmistelussa. Keskeisiä taitoja projekteissa ja hankevalmisteluissa ovat dokumentointi- ja viestintätaidot sekä tiedonhankintataidot, kuten tutkimuksen tekeminen, haastattelut ja tiedon analysointi. Nämä kaikki ovat tärkeitä niin sanottuja yleisiä työelämäkompetensseja, joiden kehittämiseksi hankevalmisteluun ja projekteihin osallistuminen tarjoaa hyvän mahdollisuuden. (Otala 2019; Molnar ym. 2011; Opetushallitus 2019.)
Miten osaamisen kehittymistä voidaan tukea?
Opiskelijan projektitaitojen kehittymisen tukemiseksi on tärkeää antaa opiskelijalle selkeät ohjeet työskentelyn lähtökohdista, tavoitteista ja prosessin etenemisestä. Opiskelijan tulee saada ohjausta ja jatkuvaa palautetta roolistaan, vastuistaan ja tehtävistään osana hankevalmistelutiimiä. Tärkeää on myös huomioida hankevalmisteluun liittyvät eettiset kysymykset, kuten tietosuoja ja tutkimuseettiset periaatteet. Erityisesti kansainvälisissä hankkeissa ja hankevalmisteluissa on pyrittävä varmistamaan, että opiskelija ymmärtää myös kulttuurilliset näkökulmat ja kunnioittaa niitä.
Vaikka edellä on kuvattu lähinnä opiskelijan osaamisen kehittymistä hankevalmistelussa ja hankkeissa, ei pidä unohtaa myöskään niitä positiivisia vaikutuksia, joita opiskelijoiden osallistamisella hanketyöhön voi olla organisaatiolle. Käsiparien ja uusien näkemysten lisäksi organisaatioon saadaan entistä parempia projektiosaajia. Usein käykin niin, että projekteihin tavalla tai toisella osallistuneet opiskelijat löytävät paikkansa projekteista myös jatkossa. Monet opiskelijat saavatkin valmistumisen jälkeen töitä LABin hankkeista esimerkiksi TKI-asiantuntijoina.
Kirjoittajat
Paula Schroderus opiskelee LAB-ammattikorkeakoulun energia- ja ympäristötekniikan koulutusohjelmassa kolmatta vuotta. Hän pääsi osallistumaan keväällä 2022 Higher Education Partnership (HEP) Programme 2023–2026 -ohjelman hankevalmisteluun.
Pia Haapea on energia- ja ympäristöteknologian yliopettaja LAB-ammattikorkeakoulussa. Hän on tehnyt pitkään töitä kestävyysnäkökulmiin liittyvien osaamisten edistämiseksi myös kansainvälisissä verkostoissa.
Lähteet
Ahava, T. & Haapea, P. 2018. Kiertotalouden bootcamp yläilmoissa. LAMK Green. Viitattu 20.11.2023. Saatavissa https://blogit.lamk.fi/lamkgreen/kiertotalouden-bootcamp-ylailmoissa/
Ammattikorkeakoululaki. 14.11.2014/932. Finlex. Viitattu 14.11.2023. Saatavissa https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140932
Beisiegel, B. 2022. Impact in international projects – what does impact mean and how to plan effective cooperation? Esitys Opetushallituksen Hyvän ja vaikuttavan kansainvälisen hankkeen suunnittelu -webinaarissa 22.9.2022. YouTube-video, 0:05:24–1:11:45. Viitattu 14.11.2023. Saatavissa https://www.youtube.com/watch?v=OWroCDd28D4
Denford, J. S. 2013. Building knowledge: developing a knowledge-based dynamic capabilities typology. Journal of Knowledge Management. Vol. 17 (2), 175–194.
Knuutila H., Haapea P., Virta M., Nurmi P. & Häggblom U. 2018. Kiertotalouskoulutusta: yhteistyöllä osaamista opiskelijoille ja yrityksille. AMK-lehti/UAS journal. 1/2018. Viitattu 20.11.2023. Saatavissa https://tiedejatutkimus.fi/fi/results/publication/0331248718
Lathram, B., Lenz, B., Ark, T. 2016. Preparing students for a project-based world. Report from Getting Smart and the Buck Institute for Education. Viitattu 14.11.2023. Saatavissa https://www.gettingsmart.com/wp-content/uploads/2016/08/Preparing-Students-for-a-ProjectBasedWorld-FINAL.pdf
Leinonen, Teemu. 2023. 00025-LAB. LUT Press Images. Viitattu 22.11.2023. Saatavissa https://lut.pictures.fi/kuvat/LAB+Press+Images/CAMPUSES/00025-LAB.jpg
Molnar, C., Ritz, T., Heller, B. & Solecki, W. 2011. Using Higher Education Community Partnerships to Promote Urban Sustainability. Environment Magazine. Vol. 53 (1), 18–28.
Opetushallitus. 2019. Osaaminen 2035: Osaamisen ennakointifoorumin ensimmäisiä ennakointituloksia. Raportit ja selvitykset 2019:3. Helsinki: Opetushallitus. Viitattu 20.11.2023. Saatavissa https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/osaaminen_2035.pdf
Otala, L. 2019. Ketterä oppiminen on keskeinen osa jatkuvaa oppimista. Teoksessa Einola-Pekkinen, V., Salo, M., Tammeaid, M., Vartiainen, M. & Vuorenmaa, H. (toim.). Työn tuuli. Vol. 28 (1). Helsinki: Henkilöstöjohdon ryhmä – HENRY ry. Viitattu 20.11.2023. Saatavissa https://www.henry.fi/media/ajankohtaista/tyon-tuuli/tyontuuli_012019_20190613_links.pdf
