Hämäläisessä ruoassa on aineksia vaikka mihin, mutta ruokastrategian jalkautuminen vaatii yhteistyötä ja viestintää, todettiin järjestyksessään toisessa Hämäläinen ruokatarina -työpajassa 9.10.2023. Kehys- ja RuokaKoordinaatti-hankkeiden yhteinen työpaja pidettiin Hämeen ammattikorkeakoulussa Hämeenlinnassa. Teemoina olivat koulutus, viestintä, verkostoituminen ja TKI-toiminta. Tapahtuma oli jatkoa LAB-ammattikorkeakoulussa järjestetylle toukokuiselle työpajalle, jonka annista voi lukea HAMKin blogista: Linkki Millainen on Hämeen ruokatarina? -artikkeliin.
Mukana kattava osallistujajoukko
Työpaja oli osa Kehys- ja RuokaKoordinaatti-hankkeiden kehittämistyötä, jonka taustalla ovat Kanta- ja Päijät-Hämeiden maakuntastrategioiden älykkään erikoistumisen kärjet Kestävän ruokajärjestelmän edelläkävijämaakunta (Hämeen liitto 2022) ja Ruoka ja juoma (Päijät-Hämeen liitto). Hankkeet tähtäävät osaltaan Hämeen ruokastrategian 2030 jalkauttamiseen. Työpajan 42 osallistujaa olivat muun muassa HAMKin bio- ja elintarviketekniikan insinööriopiskelijoita sekä elintarvikealan kehittäjäorganisaatioiden edustajia.
Linkki Hämeen ruokastrategiaan 2030.
Kehittämispäällikkö Marko Mälly Hämeen liitosta kertoi Kestävän kasvun Häme -maakuntaohjelmasta, jossa on kolme askelta: kestävän kasvun TKI, kestävän kasvun osaaminen, työllisyys ja osallisuus sekä kestävän kasvun infra (Mälly 2023).
Yhteenvetona keväällä pidetystä Hämäläinen ruokatarina -työpajasta todettiin, että ruokatoimijoiden mielestä Hämeeseen tarvitaan selkeä tarina, joka erottuu muista maakunnista. Koko ruoka-alan arvoketjun tulisi osallistua tarinan rakentamiseen. (Pethman 2023.)
Toiveena yritysten parempi näkyvyys
Työpajan keskusteluissa nostettiin esille erityisesti yhteistyön tärkeyttä. Toivottiin, että yritykset näkyisivät enemmän julkisuudessa ja sitä kautta tietoisuus alasta lisääntyisi. Opiskelijoiden mukaan elintarvikeyritykset ovat saaneet rakennettua myönteistä imagoa erityisesti Päijät-Hämeessä. Myös LAB-ammattikorkeakoulun Food Pilot Plant on tuonut näkyvyyttä. Kanta-Hämeessä esiin tulevat erityisesti meijerit ja HAMKin opetus.
Opiskelijat toivoivat enemmän yritys–oppilaitos-yhteistyötä. Tiivistyneen yhteistyön avulla yritykset voivat saada opinnäytetöiden tekijöitä ja harjoittelijoita. HAMKin lehtorin Susanna Peltosen (2023) mukaan opiskelijat ovat arvokas voimavara ruokajärjestelmän kehittämisessä, sillä heidän näkemyksensä on hieman erilainen kuin kehittämistä työkseen tekevillä.
Kestävyys, paikallisuus ja kansainvälisyys pohdituttavat
Kestävän ruokajärjestelmän edistämisessä koettiin alalla riittävän vielä tehtävää. Kiertotalouden ja vastuullisuuden tulee olla aitoa, konkreettista toimintaa ja toisaalta varsin laaja-alaista. Samalla tulee huomioida myös sosiaalisen vastuullisuuden ulottuvuudet.
Paikallisuuden mahdollisuudet pohdituttivat: miten hämäläistä ruokaa voisi suosia, kun sitä on vaikea erottaa kaupassa? Olisiko esimerkiksi tuotteen hämäläisestä alkuperästä kertovalla logolla käyttöä? Tuotteiden nimisuojassa nähtiin mahdollisuuksia, samoin erilaisissa paikallistapahtumissa, kuten Herkkujen Hämeessä, joka järjestettiin viime elokuussa.
Kansainvälistymistä pidettiin elintarvikeyrityksille hienona mutta haastavana mahdollisuutena. Hämäläisten ruokatuotteiden tulee näkyä osana kansallista verkostoa. Keskinäinen kilpailu ei kuitenkaan saisi olla esteenä yritysten yhteistyölle kansainvälisillä markkinoilla.
Seuraava Kehys- ja RuokaKoordinaatti-hankkeiden yhteinen työpaja järjestetään 4.3.2024 LAB-ammattikorkeakoulun Lahden kampuksella. Silloin aiheena on rahoitus.
Linkki Kehys Päijät-Hämeen ruokastrategian jalkautukselle -hankkeen nettisivuille.
Linkki RuokaKoordinaatti-hankkeen nettisivuille.
Kirjoittajat
Katja Pethman toimii TKI-asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulun teknologiayksikössä ja mm. Kehys Päijät-Hämeen ruokastrategian jalkautukselle -hankkeen projektipäällikkönä.
Susanna Peltonen toimii lehtorina Hämeen ammattikorkeakoulun bio- ja elintarviketekniikassa ja RuokaKoordinaatti-hankkeen projektipäällikkönä.
Iida Mattheiszen toimii Hämeen ammattikorkeakoulun RuokaKoordinaatti-hankkeessa projektiassistenttina.
Lähteet
Hämeen liitto. 2022. Älykäs erikoistuminen. Viitattu 6.11.2023. Saatavissa https://www.hameenliitto.fi/elinvoima-ja-kehittaminen/kestavan-kasvun-hame/alykas-erikoistuminen/
Hämeen ruokastrategia 2030. Viitattu 6.11.2023. Saatavissa https://tasteofhame.fi/wp-content/uploads/2021/06/Hameen-ruokastrategia-2030_final.pdf
Mälly, M. 2023. Esitys Hämäläinen ruokatarina -työpajassa 9.10.2023.
Peltonen, S. 2023. Esitys Hämäläinen ruokatarina -työpajassa 9.10.2023.
Pethman, K. 2023. Esitys Hämäläinen ruokatarina -työpajassa 9.10.2023. Päijät-Hämeen maakuntaliitto. 2021. Päijät-Hämeen älykkään erikoistumisen strategia. Viitattu 6.11.2023. Saatavissa https://paijat-hame.fi/wp-content/uploads/2021/12/171121_Alykkaan_erikoistumisen_strategia_karjet.pdf
Päijät-Hämeen liitto. Älykäs erikoistuminen. Viitattu 6.11.2023. Saatavissa https://paijat-hame.fi/alykas-erikoistuminen/
Linkit
Linkki 1. Peltonen, S. & Pethman, K. 2023. Millainen on Hämeen ruokatarina? HAMK Beat 14.6.2023. Viitattu 6.11.2023. Saatavissa https://blog.hamk.fi/hamk-beat/millainen-on-hameen-ruokatarina/
Linkki 2. Hämeen ruokastrategia 2030. Viitattu 6.11.2023. Saatavissa https://tasteofhame.fi/wp-content/uploads/2021/06/Hameen-ruokastrategia-2030_final.pdf
Linkki 3. LAB-ammattikorkeakoulu. Kehys Päijät-Hämeen ruokastrategian jalkautukselle. Hankesivu. Viitattu 6.11.2023. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/akke-kehys-paijat-hameen-ruokastrategian-jalkautukselle
Linkki 4. HAMK – Hämeen ammattikorkeakoulu. Yhteistyöllä ja koordinaatiolla kestävän ruokajärjestelmän edelläkävijämaakunnaksi. Hankesivu. Viitattu 6.11.2023. Saatavissa https://www.hamk.fi/projektit/yhteistyolla-ja-koordinaatiolla-kestavan-ruokajarjestelman-edellakavijamaakunnaksi/
