Vanhempien ero koskettaa Suomessa vuosittain noin 30 000 lasta (THL 2020). Lapsiperheissä parisuhteen päättyminen onkin aina eräänlainen kriisi. Kuten kriisitilanteet, niin myös erotilanteet ovat aina yksilöllisiä. Eroon liittyy usein suuria tunteita, jotka voivat purkautua negatiivisesti. Eroavien vanhempien olisi kuitenkin kyettävä sopimaan lapsen asioista yhteisymmärryksessä. Aina tämä ei kuitenkaan onnistu ilman ulkopuolista tukea. (Bildjuschkin 2018, 5.)
Vanhempien konfliktitilanteet ja eron aiheuttamat elämänmuutokset vaikuttavat lapseen lisäämällä stressiä. Erilaisilla tekijöillä on merkitytystä sille, miten ero näkyy lapsen kehityksessä. Esimerkiksi, ovatko eron merkit näkyneet vanhempien suhteissa tai onko ero vain väliaikainen. Ero voi olla lapselle helpottava, mikäli vanhempien välit ovat olleet pitkään huonot. Toisaalta yllätyksenä tuleva erotilanne voi luoda stressiä elämän yhtäkkiä muuttuessa. Myös eron väliaikaisuuden on nähty vaikuttavan jopa negatiivisemmin kuin lopullisen eron, riippuen vanhempien suhteista. Eron vaikutukset ovat ilmenneet käytösongelmina ja yliaktiivisuutena. (Garriga & Pennoni 2022, 978–984.) Tärkeää olisikin, että lapselle annettaisiin ikätasoisesti tietoa erosta, sen seurauksista ja että lasta kuunneltaisiin. Tällainen toiminta helpottaisi lapsen psyykkistä hyvinvointia. (Zartler 2021, 309.)
Eroauttamisen merkitys lapsen hyvinvoinnille
Eroauttamisen palveluilla pyritään ennalta ehkäisemään erokriisin aiheuttamaa vanhempien riitautumista. Tavoitteena on myös lapsen edun mukaisesti tukea vanhempia yhteistyövanhemmuudessa. Lapsen etu, lapsen oikeudet ja turvallisen kasvuympäristön varmistaminen ovat tärkeitä prioriteetteja. (Bildjuschkin 2018, 5–9.) Erojärjestelyissä onkin tärkeää huomioida lapsen oikeus säilyttää myönteiset mielikuvat molemmista vanhemmistaan (Korhonen 2021).
Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistyksen tuottama Ero lapsiperheessä -työ on eroauttamiseen perehtyneiden ammattilaisten tarjoamaa maksutonta matalan kynnyksen palvelua. Tässä työssä tarjotaan eroavalle perheelle turvallinen ympäristö, jossa tulla kuulluksi. Lapsi on keskeisessä roolissa Ero lapsiperheessä -työssä. Vanhempia tuetaan vanhemmuuden roolissa lapsen hyvinvointi huomioiden. (Ensi- ja turvakotien liitto 2023.)
Hotti (2024) selvitti ja kehitti Ero lapsiperheessä -työn tunnettuutta. Opinnäytetyössä korostui sen merkitys, miten asiakkaat löytäisivät palveluihin jatkossa paremmin. Tämän toteutuessa vanhemmat voivat hyödyntää Ero lapsiperheessä -työn asiantuntijuutta erityisesti lapsen kehityksen tukemisen näkökulmasta. Opinnäytetyön tulosten mukaan sekä verkostotyön että Ero lapsiperheessä -työn tiimin oma aktiivisuus painottuu asiakkaiden ohjautumisessa palveluihin. Onkin tärkeää, että palvelun näkyvyyttä lisätään ja että verkosto tuntee Ero lapsiperheessä -työn palvelut, jolloin perheitä voidaan ohjata niihin tehokkaammin. (Hotti 2024.)
Kirjoittajat
Hanne Hotti opiskelee LAB-ammattikorkeakoulussa integroitujen hyvinvointipalvelujen kehittäjä ja johtaja (YAMK) -koulutuksessa.
Minna-Maria Behm (TtT) työskentelee lehtorina hyvinvointiyksikössä LAB-ammattikorkeakoulussa.
Lähteet
Bildjuschkin, K. (toim.) 2018. Eropalveluilla kohti sovinnollisuutta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Työpaperi. 40/2018. Viitattu 15.1.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-257-4
Ensi- ja turvakotien liitto. 2023. Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistys ry. Ero lapsiperheessä -työn esite. Viitattu 16.1.2024. Saatavissa https://ensijaturvakotienliitto.fi/ek-perhetyo/wp-content/uploads/sites/7/2023/11/ERO-LAPSIPERHEESSA-TYO-esite-1.pdf
Garriga, A. & Pennoni, F. 2022. The Causal Effects of Parental Divorce and Parental Temporary Separation on Children’s Cognitive Abilities and Psychological Well-being According to Parental Relationship Quality. Social Indicators Research (2022) Vol 161, 963–987. Viitattu 15.1.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1007/s11205-020-02428-2
Hotti, H. 2024. Palvelupolun kehittäminen palvelun tunnettavuutta lisäämällä: Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistyksen Ero lapsiperheessä -työ. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 16.1.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202401151426
Korhonen, L. 2021. Vanhempien ero. Pulassa lapsen kanssa. Duodecim Terveyskirjasto. Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 15.1.2024. Saatavissa https://www.terveyskirjasto.fi/pla00032
Mohamed_hassan. 2023. Hassan, M. Avioero-paperit-perhe-erota-tauko. Pixabay. Viitattu 15.1.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/vectors/avioero-paperit-perhe-erota-tauko-7874815/
Zartler, U. 2021. Children and parents after separation. Teoksessa Schnider, N. F. & Kreynefeld, M. Research handbook on the Sociology of the Family. Cheltenham, UK/ Northampton, MA, USA. Edward Elgar publishing limited, 300‒313. Viitattu 15.1.2024. Saatavissa https://www.e-elgar.com/shop/gbp/research-handbook-on-the-sociology-of-the-family-9781788975537.html
