Ryhmätoimintojen hyödyntäminen mielenterveystyössä

Ryhmämuotoisia toimintoja pidetään mielenterveystyössä yleisimpinä hoitomuotoina yksilötyöskentelyn lisäksi. Keskeistä ryhmätoiminnoissa ovat yhteinen keskustelu, tiedon saanti, sosiaalisten taitojen lisääminen ja uusien taitojen oppiminen. Ryhmätoiminnoilla voidaan harjoitella myös oireiden itsehoitoa. Useat Käypä hoito -suositukset puoltavat mielenterveystyössä ryhmämuotoisten menetelmien hyödyntämistä. (Harjunpää 2018, 17; Savolainen 2023, 134–135.)

Mielenterveyden ryhmämuotoiset hoitomuodot voidaan jakaa kahteen kategoriaan, kuntouttaviin ja psykoedukatiivisiin ryhmiin. Psykoedukatiivinen ryhmä tarkoittaa, että ryhmässä annetaan tietoutta potilaiden sairaudesta, oireista ja hoitomuodoista. Kuntouttavassa ryhmätoiminnassa tavoitteena voivat olla esimerkiksi sosiaalisten suhteiden parantuminen tai arkisten taitojen kehittyminen yhdessä muiden ryhmäläisten ja ohjaajien kanssa. (Hämäläinen ym. 2017, 208–210; Heikkinen-Peltonen ym. 2019, 251.)

Ryhmissä nousee hyödyksi myös toisilta saatava vertaistuki. Yhtenä hyötynä on sosiaalisten taitojen harjoittelu ja siinä kehittyminen, esimerkiksi puhuminen ja kuunteleminen. Myös kokemusperäisen tiedon eli toisten ryhmäläisten kokemusten jakaminen onnistuu ryhmätoimintojen avulla. (Harjunpää 2018, 17; Hämäläinen ym. 2017, 212.)

[Alt-teksti: ryhmätapaamishuone, jossa nojatuoleja piirissä.]
Kuva 1. Päijät-Hämeen hyvinvointialueen tehostetun psykiatrisen poliklinikan ryhmätila. (Kuva: Jari Markkanen)

Kohti kustannustehokasta ja laadukasta hoitoa

Ryhmätoiminnoilla ei voi korvata perinteisempiä psykososiaalisia hoitomuotoja. Käypä hoito -suosituksen mukaan kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä on tärkeää puhua potilaan sairaudesta, oireista ja itsehoidosta. Tällöin tämänkaltaista psykoedukaatiota voidaan antaa kustannustehokkaasti ryhmämuotoisesti. Malhotran ja Bakerin (2022) artikkelissa todetaan, että ryhmätoiminnoilla voidaan tehostaa myös mielenterveyshoitoa alueilla, joissa on henkilökuntavajausta. (Käypä hoito -suositus 2021; Malhotra & Baker 2022.)

Markkasen (2024) opinnäytetyössä Päijät-Hämeen hyvinvointialueen mielialapoliklinikoiden henkilöstö näki ryhmät hyvänä osana potilaiden hoitosuunnitelmassa muun muassa eri taitojen harjoitteluun, jolloin yksilötapaamisissa jää enemmän aikaan henkilökohtaiseen keskusteluun. Tämän lisäksi vertaistuki ja psykoedukaation antaminen usealle potilaalle kerralla nähtiin ryhmätoimintojen etuna. (Markkanen 2024, 39.)

Työntekijätilanne on muuttumassa haastavammaksi suurten ikäluokkien eläköitymisen takia myös hoitoalalla (Dufva & Rekola 2023). Muun muassa sen vuoksi ryhmätoiminnoilla tulee todennäköisesti olemaan merkittävämpi osuus psykiatrisessa polikliinisessa hoitotyössä tulevaisuudessa. Ryhmätoiminnoilla saavutetaan tutkimusten ja kirjallisuuden mukaan muitakin etuja, joita yksilötyöskentelyllä ei yhtä hyvin voida saavuttaa, kuten vertaistuki (Harjunpää 2018, 17; Miettinen 2008, 6).

Kirjoittajat

Jari Markkanen toimii sairaanhoitajana mielenterveystyössä ja opiskelee tulevaisuuden johtaja sosiaali- ja terveysalalla YAMK -koulutuksessa LAB-ammattikorkeakoulussa.

Anne Suikkanen toimii LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä lehtorina.

Lähteet

Dufva, M., Rekola, S. 2023. Megatrendit 2023. Sitra. Viitattu 29.1.2024. Saatavissa https://www.sitra.fi/julkaisut/megatrendit-2023/

Harjunpää, P. 2018. Ihmisten kohtaaminen ryhmässä ei ole tähtitiedettä. Ryhmämuotoisen potilashoidon kehittäminen psykiatrisella viikko-osastolla. Opinnäytetyö YAMK. Tampereen ammattikorkeakoulu.

Heikkinen-Peltonen, R., Innamaa, M. & Virta, M. 2019. Mieli ja terveys. Keuruu: Otavan kirjapaino Oy.

Hämäläinen, K., Kanerva, A., Kuhanen, C., Schubert, C. & Seuri, T. 2017. Mielenterveyshoitotyö. Helsinki: Sanoma Pro Oy.

Käypä hoito -suositus. 2021. Kaksisuuntainen mielialahäiriö. Viitattu 6.2.2024. Saatavissa https://www.kaypahoito.fi/hoi50076

Malhotra, A. & Baker, J. 2022. Group Therapy. National Library of Medicine. Group Therapy. Viitattu 6.2.2024. Saatavissa https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK549812/

Markkanen, J. 2024. Ryhmätoimintojen kehittäminen Päijät-Hämeen hyvinvointialueen Tehostetulle mielialapoliklinikalle. Opinnäytetyö YAMK. LAB-ammattikorkeakoulu. Lahti. Viitattu 6.2.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202402213266

Miettinen, P. 2008. Sosiaalisten tilanteiden pelon ryhmähoito. Ryhmäläisten ja vetäjien kokemuksia. Pro gradu -tutkielma. Kuopion yliopisto.

Savolainen, J. 2023. Mielenterveys- ja päihdetyö. Helsinki: Sanoma Pro Oy.