Vastuullisuus ja kestävä kehitys ovat ajankohtaisia megatrendejä. Luontokato, hyvinvoinnin haasteet ja talouden perustan rakoilu ovat todellisia ongelmia maailmassa. Organisaatioiden on osallistuttava tulevaisuuden turvaamiseen. (Dufva & Rekola 2023, 4.) Julkisella sektorilla yhteiskuntavastuusta on alettu puhua vasta hiljattain, eikä vastuullisuusraportointi ole ollut yhtä tavallista kuin yksityisellä sektorilla. Julkisen sektorin lakisääteisen toiminnan on katsottu itsessään olevan vastuullista. Organisaatioiden toimintaan liitetään kuitenkin odotuksia ja vaatimuksia vastuullisuudesta. (Viitala & Jylhä 2019, 343.) Julkisen sektorin paineet toimia vastuullisesti ovat kasvaneet, sillä sidosryhmien vaatimukset ovat lisääntyneet (Koipijärvi & Kuvaja 2020, 80–81).
Vastuullisuuden tulee olla osa organisaation strategiaa sekä toimintaa (United Nations Global Compact 2015, 7). Vastuullisuustyön pohjana ovat organisaation arvot ja visiot sekä näiden pohjalta asetetut tavoitteet. Vastuullisen ajattelun on levittävä koko organisaatioon, ja sen tulee kulkea mukana arjessa. Näin jokaisella valinnalla voidaan vaikuttaa vastuullisuuden toteutumiseen. (Elinkeinoelämän keskusliitto 2019.)
Vastuullisella johtamisella menestystä organisaatioon
Vastuullisella johtamisella luodaan hyvinvointia organisaatiossa. Tämä edellyttää johtamiselta konkreettisia toimia sekä esimerkillä johtamista. (Bärlund & Sipilä 2023, 171–172.) Sosiaali- ja terveysalaa koettelee työvoimapula. Vastuullisuus on merkittävässä roolissa työantajamielikuvan luomisessa sekä työn pito- ja vetovoiman parantamisessa. Hyvinvointialueiden on kehitettävä johtamista vastuullisempaan suuntaan. (Lehtonen ym. 2023, 12.) Tulevaisuudessa menestyvät organisaatiot, joiden johto nostaa vastuullisuuden kaiken päätöksenteon ja toiminnan lähtökohdaksi (Bärlund & Sipilä 2023, 56–57).
Niemisen ja Happosen (2024) opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Etelä-Karjalan hyvinvointialueen kanssa. Opinnäytetyössä selvitettiin kyselyn avulla, miten hyvinvointialueen johto tuntee vastuullisen johtamisen käsitteen. Lisäksi luotiin toimenpidesuunnitelma työpajatyöskentelyn pohjalta vastuullisen johtamisen kehittämiseksi. Suunnitelma sisältää konkreettisia keinoja vastuullisuustyön kehittämiseksi. Tavoitteena oli myös lisätä tietoutta ja ymmärrystä vastuullisesta johtamisesta julkisella sektorilla. Vastuullinen johtaminen huomioi toiminnassaan ekologiset, sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset (Vanhala ym. 2022, 30). Tuloksissa vastuullisuuden osa-alueista ekologinen ja taloudellinen vastuu nousivat sosiaalista vastuuta selvemmin esille (Nieminen & Happonen 2024). Sosiaalisen vastuun edistäminen lisää sitoutumista organisaatioon, sillä se on seurausta vastuullisen työpaikan luomisesta. Organisaatio tarvitsee sitoutuneita ja motivoituneita työntekijöitä työskentelemään yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. (Cohen 2010, 27–28.)
Kirjoittajat
Marleena Nieminen valmistuu sairaanhoitajaksi (YAMK) LAB-ammattikorkeakoulun integroitujen hyvinvointipalvelujen kehittäjä ja johtaja -koulutusohjelmasta.
Ulla Happonen valmistuu tradenomiksi (YAMK) Laurea-ammattikorkeakoulun kestävän kasvun ja yhteiskuntavastuun johtamisen -koulutusohjelmasta.
Minna-Maria Behm (TtT) työskentelee lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä.
Lähteet
Bärlund, S. & Sipilä, K. 2023. Vastuullinen hallituksen jäsen. Helsinki: Kauppakamari.
Cohen, E. 2010. CSR for HR: A Necessary Partnership for Advancing Responsible Business Practices. E-kirja. Routledge.
Dufva, M. & Rekola, S. 2023. Megatrendit 2023: Ymmärrystä yllätysten aikaan. Sitran selvityksiä 224. Viitattu 14.3.2024. Saatavissa https://www.sitra.fi/app/uploads/2023/01/sitra_megatrendit-2023_ymmarrysta-yllatysten-aikaan.pdf
Elinkeinoelämän keskusliitto. 2019. Vastuullisuuden suunnannäyttäjät ‒ Käytännön työkaluja ja esimerkkejä yritysvastuun johtamiseen. Viitattu 14.3.2024. Saatavissa https://ek.fi/wp-content/uploads/EK_Vastuullisuusjulkaisu_final_net_11.9.2019.pdf
geralt. 2021. Altmann, G. Kasvu-kehitystä-luonto-ympäristö. Pixabay. Viitattu 14.3.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/illustrations/kasvu-kehityst%C3%A4-luonto-ymp%C3%A4rist%C3%B6-6756491/
Koipijärvi, T. & Kuvaja, S. 2020. Yritysvastuu 2.0: Johtamisen uusi normaali. Helsinki: Printon.
Lehtonen, O-P., Saarni, S., Kinnunen, J. & Kinnunen, M. 2023. Johtaminen hyvinvointialueella. Miten ratkaista henkilöstöpula. Helsinki: Alma Talent.
Nieminen, M. & Happonen, U. 2024. Mie vastaan ‒ kohti vastuullisempaa johtamista Etelä-Karjalan hyvinvointialueella. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu & Laurea-ammattikorkeakoulu. Viitattu 14.3.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403124267
United Nations Global Compact. 2015. Guide to corporate sustainability ‒ Shaping a sustainable future. 2015. Viitattu 14.3.2024. Saatavissa https://d306pr3pise04h.cloudfront.net/docs/publications%2FUN_Global_Compact_Guide_to_Corporate_Sustainability.pdf
Vanhala, A., Ristaniemi, M., Dahlqvist, M., Heasman, L., Lautjärvi K., Kumpula, A., Lehtonen A-I., Malminen, T., Mäkönen J., Rajavuori M., Salminen, J., Turunen, T., Viljanen, M., Wasastjerna, M. & Wuolijoki, S. 2022. Yritysvastuu & oikeus. E-kirja. Helsinki: Kauppakamari.
Viitala. R. & Jylhä E. 2019. Johtaminen. Keskeiset käsitteet, teoriat ja trendit. Helsinki: Edita Publishing Oy.
